Sitowise ja Luonnonvarakeskus (Luke) laskevat tänä talvena jo kolmannen kerran suomalaisten kuntien kulutusperusteisia päästöjä. Huomioon otetaan energian käytöstä, rakentamisesta, liikkumisesta, syömisestä sekä tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta syntyvät päästöt. Kaikkia näitä hyödykkeitä kulutetaan myös paikoissa, joissa niitä ei tuoteta.
– Mukana on tänä vuonna 22 kuntaa, ja myös pienemmät kunnat ja kaupungit ovat havahtuneet kulutusperusteisten päästöjen merkitykseen, kertoo Sitowisen osastopäällikkö Emma Liljeström.
Kokkola on yksi kaupungeista, joissa kulutusperusteiset päästöt lasketaan nyt ensimmäistä kertaa. Kulutuksesta syntyvät päästöt halutaan mukaan uuteen ilmasto-ohjelmaan.
– Kulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskenta täydentää ilmastotyötämme, joka on kattanut tähän asti vain osan kuntalaisten hiilijalanjäljestä, kertoo kaupungin ilmastoasiantuntija Jenni Silvola.
Kun lähtötaso on selvillä, kulutusperusteisten päästöjen kehittymistä voidaan lähteä seuraamaan. Siksi laskenta tehdään takautuvasti myös vuosille 2020 ja 2022.
Haluamme tukea kotitalouksia päästöjen vähentämisessä ja pienentää asukkaiden hiilijalanjälkeä.
Jenni Silvola, Kokkolan kaupunki
Ruokaa tuotetaan ja syödään eri paikoissa
Kuntien hiilijalanjälkilaskenta toteutetaan yleensä alueellisilla päästölaskentamalleilla. Näkökulma muuttuu, kun tarkastellaan kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvia päästöjä.
– Juuri kulutuksen hiilijalanjäljen pienentäminen laahaa päästökehityksessä eniten jäljessä, toteaa Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Iso osa kulutusperusteisista päästöistä syntyy ruokaketjusta, erityisesti alkutuotannosta, mutta myös esimerkiksi ruuan prosessoinnista ja kuljetuksista. Kuluttajilla on suuri vaikutusmahdollisuus päästöihin pelkästään päivittäisten ruokavalintojen kautta. Päästölaskentatapa ei olisi reilu, jos huomioon otettaisiin vain ruuantuotannon päästöt siinä kunnassa, jossa ne syntyvät.
– Kaikkien kuntien pitäisi panostaa yhdessä ruuan kulutuksen päästöjen pienentämiseen riippumatta siitä, missä kunnassa ruoka tuotetaan, Katajajuuri painottaa.
Kulutusperusteisten päästöjen laskenta ei ole yksinkertaista, koska esimerkiksi ruuan kulutuksesta ei saada myyntitietoja kaikista kaupoista ja ruokatavaroista. Sama koskee muitakin päästölähteitä. Rakentamisessa käytetään eri paikkakunnilla ja maissa tuotettuja materiaaleja, ja lämmitys- ja sähköenergiaa tarvitaan myös esimerkiksi mökeillä, jotka voivat sijaita toisella puolella maata.
– Lisäksi ihmiset liikkuvat omaa kuntaa laajemmin niin työ- kuin vapaa-ajallaan, Liljeström lisää. Matkalla tankataan autoa, ostetaan ruokaa, hankitaan tuliaisia ja hyödynnetään paikallisia palveluja.
Kun saamme lisättyä tietoisuutta kulutusperusteisten päästöjen vaikutuksesta kaupungin ympäristötavoitteisiin, varallisuus antaa kuluttajille mahdollisuuden valita ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita ja palveluja.
Helena Suomela, Kauniaisten kaupunki
Tulotaso nostaa kulutusta – ja mahdollistaa vastuullisemmat valinnat
Kulutusperusteiset päästöt ovat suuria kaikissa länsimaissa korkean elintason takia. Kauniaisten kaupunki on esimerkki kunnasta, jossa asukkaiden talous on hyvällä mallilla ja kulutusperusteiset päästöt korkeat.
– Olimme edellisessä laskennassa vertailukuntien kovin kuluttaja tavaroissa ja palveluissa, mikä linkittyy hyvään tulotasoon. Kauniaislaisilla on keskimäärin varaa kuluttaa, selittää kaupungin ympäristöasiantuntija Helena Suomela.
Hän näkee tilanteessa myös mahdollisuuksia. – Kun saamme lisättyä tietoisuutta kulutusperusteisten päästöjen vaikutuksesta kaupungin ympäristötavoitteisiin, varallisuus antaa kuluttajille mahdollisuuden valita ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita ja palveluja.
Kulutusperusteiset päästöt tulevat mukaan Kauniaisten päivitettyyn resurssiviisauden tiekarttaan, ja lisäksi niille aiotaan esittää päästövähennystavoite ihan ensimmäisten kuntien joukossa.
– Vaikka tarkkaa dataa ei kaikista päästölähteistä vielä ole, tavoitetason asettaminen on tärkeää. Ilman sitä kuntalaisille ei konkretisoidu, miten isosta päästöpotista on kysymys, Suomela korostaa.
Kulutusperusteinen päästölaskenta kehittyy joka kierroksella
Kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalli kehittyy ja tarkentuu jokaisella laskentakierroksella. Tänä vuonna kehityskohteena on tavaroiden ja palvelujen päästölaskenta. Liljeströmin mukaan sen tarkentaminen on haasteellista, koska kansallisia tilastoja kuntalaisten käyttämistä tavaroista ja palveluista ei kovinkaan tarkalla tasolla ole saatavilla.
– Pyrimme kuitenkin arvioimaan päästöjen vähentämispotentiaalin eli miten paljon päästöt vähenisivät, jos kuluttajat siirtyisivät ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.
Katajajuuri lisää, että myös ruoan kohdalla tullaan nyt mahdollisesti arvioimaan päästöjen vähentämispotentiaalia, kun kulutus siirtyy kasvispainotteisempiin ruokavalioihin uusien ravitsemussuositusten hengessä.
Yleisellä tasolla tiedetään, että palvelujen kulutuksesta syntyy vähemmän päästöjä kuin tavaroiden kulutuksesta. Tällä hetkellä päästöt lasketaan per kulutettu euro, mikä on Espoon kaupungin ilmastotyön kehittämispäällikkö Niina Nousjärven mukaan ongelmallista.
– Laskennassa tavaroiden päästöt ovat siis samanlaiset, jos vastuullinen kuluttaja ostaa yhden lähellä valmistetun ja pitkään kestävän 100 euron T-paidan ja toinen kuluttaja 100 eurolla useita pitkien toimitusketjujen päässä tuotettuja ja lyhyen aikaa kestäviä paitoja, joiden valmistus on aiheuttanut paljon ilmastopäästöjä.
Tavaroiden kulutuksen lisäksi Espoon kaltaisia nopeasti kasvavia kaupunkeja kiinnostavat rakentamisen päästöt. Niitä ei huomioida alueellisissa päästölaskennoissa. Keväällä Espoossa hyväksyttiin uusi Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta, joka on kaupungin ensimmäinen ilmastotiekartta, jossa kulutuksen päästöt ovat vahvasti mukana.
– Olemme jo pystyneet kehittämään rakentamisesta syntyvien päästöjen laskentaa Espoossa yhdessä Sitowisen kanssa, Nousjärvi sanoo.
Uusimman laskennan tuloksista, jotka koskevat vuotta 2024, uutisoidaan keväällä 2025.
Kulma-hankkeeseen osallistuvat kunnat vuonna 2024–2025 ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Ii, Joensuu, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Orimattila, Oulu, Riihimäki, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa ja Ylöjärvi.
