Sitowisen maisemasuunnittelun vuosijulkaisu 2021/2022 tarkastelee maisemasuunnittelua sekä maisemasuunnittelijan sielunmaisemaa monesta eri näkökulmasta.
Viime vuoden maisemasuunnittelun vuosijulkaisussa kurkotimme pilviin ja piirsimme mielikuvia maisemasuunnittelun tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja unelmista mullistavan poikkeusvuoden myötä. Tänä vuonna emme ole unohtaneet katsoa tulevaisuuteen, mutta keskitymme myös tähän hetkeen ja siihen, mikä meidät on tuonut tähän pisteeseen. Jalkamme ovat visusti maan pinnalla ja pääsemme tarkastelemaan maisemasuunnittelua sekä maisemasuunnittelijan sielunmaisemaa monesta eri näkökulmasta
Maisemasuunnittelu on ala, jossa meidät haastetaan tarkastelemaan ympäristöämme monen erilaisen käyttäjän näkökulmasta sekä monen eri teknisen ja ekologisen tekijän kannalta. Oman ripauksensa soppaan tuovat paikan henki, historiallinen jatkumo, arvot ja esteettiset näkemykset. Maisemasuunnittelijan tulee sulavasti liikkua näkökulmasta toiseen ja joskus myös osata toimia monessa erilaisessa roolissa. Alamme on suhteellisen nuori ja jatkuvassa muutoksessa. Tietyssä mielessä se etsii vielä paikkaansa. Kaupungistumisen jatkuessa ja ilmaston muuttuessa maisemasuunnittelusta on kasvamassa yksi kestävyyden kannalta merkittävimmistä suunnittelualoista infra- ja kaupunkisuunnittelun alalla.
Emme enää ole yksi pieni kulma infrasuunnittelun monikulmiossa, vaan olemme levittäytyneet monitieteellisesti lähes kaikille suunnittelualoille tavalla tai toisella. Monipuolista osaamistamme voidaan hyödyntää perinteisen ympäristösuunnittelun ohella niin laajamittakaavaisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen, tietomallinnuksen kehittämisen, ekologisen resilienssin kuin resurssitehokkuudenkin osa-alueilla. Yhtä lailla meidän on kehitettävä ympäristösuunnittelun konkreettisia ratkaisuja eteenpäin uusien innovaatioiden ja muun muassa ilmastonmuutoksen nostamien haasteiden myötä. Tulee osata yhdistää vanha uuteen, perinteinen moderniin ja tekninen esteettiseen.
Suunnitelmissa perinteinen käyttäjä ei ole enää aina keskiössä vaan viheralueille on lukuisia muitakin vaatimuksia ja tavoitteita. Suunnittelua tulee tehdä samanaikaisesti yhtä lailla erilaisten ihmisten, ilmastotavoitteiden, kestävän kehityksen, kustannustehokkuuden, kulttuurihistoriallisten arvojen kuin vaikkapa tiettyjen pölyttäjähyönteisen lajiryhmien näkökulmasta.
