Vuorovaikutus on erottamaton osa suunnittelua ja hankkeiden hallintaa. Toimivien ratkaisujen löytäminen hankkeissa vaatii usein monenlaisten näkökulmien ja tarpeiden ymmärtämistä.
Omassa työssäni hankekoordinaattorina ja fasilitaattorina on todella palkitsevaa päästä luomaan tilanteita, joissa tällainen keskustelu ja yhteinen ongelmanratkaisu on mahdollista.
Keskustelu työkavereiden kanssa auttaa eteenpäin
Hankkeiden sisäinen vuorovaikutteinen suunnittelu on parhaimmillaan haasteiden jakamista ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista yhdessä. Erilaiset suunnittelukokoukset ja työpajat ovat osa arkea, mutta myös työkavereiden antaman avun ja sparrauksen merkitys on valtava. Keskustelulle ja kuuntelulle onkin tärkeää varata aikaa ja tilaa: se helpottaa myös hankalien asioiden nostamista yhteiselle pöydälle.
Ajatuksena on jakaa kokemuksia projektin onnistumisista ja pohtia yhdessä, miten asioita voitaisiin jatkossa tehdä toisin.
Yksi keino rakentaviin keskusteluihin on Sitran kehittämä Erätauko-dialogi. Fasilitoin kesällä Erätauko-menetelmää hyödyntäen erään useita vuosia kestäneen projektin palautedialogia. Ajatuksena oli jakaa kokemuksia projektin onnistumisista ja pohtia yhdessä, miten asioita voitaisiin jatkossa tehdä toisin. Keskustelussa mieleen tulleiden ajatusten ei tarvinnut olla valmiita ratkaisuehdotuksia, vaan tarkoitus oli antaa tilaa yhteiselle pohdinnalle. Saadun palautteen perusteella keskustelu oli osallistujille antoisa!
Tilaa keskustelulle asiakkaan kanssa
Myös asiakkaiden kanssa vuorovaikutteinen suunnittelu on parhaimmillaan yhteistä ajatusten vaihtoa siitä, miten suunnittelussa vastaan tulevia haasteita voisi lähestyä ja millainen ratkaisu olisi toimivin. Hankkeiden tavoitteiden, reunaehtojen, riskien ja ratkaisuvaihtoehtojen selkeyttäminen yhdessä on keskeistä projektien onnistumisen kannalta. Näin varmistetaan, että suunnittelussa keskitytään oikeisiin asioihin. Lisäksi asiakkaan asiantuntemus ja paikallistieto tarjoavat arvokkaita näkökulmia suunnittelutyöhön.
Tampereen Itsenäisyydenkadun alikulkusillanja asematunnelin uusimisen suunnitteluhankkeessa vuorovaikutukseen on panostettu muun muassa järjestämällä suunnittelupäiviä. Kuukausittain järjestettävät suunnittelupäivät antavat suunnittelijoille ja tilaajaosapuolille mahdollisuuden syventyä yhdessä suunnittelukysymyksiin. Matalalla kynnyksellä käytävissä keskusteluissa on noussut esiin monia näkökulmia, jotka on tarpeen ottaa huomioon ratkaisuvaihtoehtoja mietittäessä.
Asukkaiden ja sidosryhmien ääni kuuluviin
Sidosryhmien ja hankkeesta kiinnostuneiden asukkaiden kanssa vuorovaikutteinen suunnittelu tarkoittaa esimerkiksi keskustelua suunnittelualueen nykytilasta ja suunnitelman tavoitteista, ratkaisujen kehittämistä yhdessä työpajoissa tai erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua yhdessä. Avoin keskustelu, päätösten perustelu ja kokemus kuulluksi tulemisesta tukevat suunnitelmaratkaisujen hyväksyttävyyttä ja mahdollistavat myös erimielisyyksien käsittelyn rakentavasti. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää tuoda esiin, mihin asioihin suunnitelmassa on mahdollista vaikuttaa. Näin saadaan palautetta, joka voidaan ottaa aidosti huomioon suunnittelussa.
Yksi tuore esimerkki vuorovaikutteisesta suunnittelusta on tänä kesänä toteutettu Tampereen kesäkatukokeilu, jossa kolmen väliaikaisen kesäkadun suunnitteluun osallistui katujen kivijalkaliikkeiden yrittäjiä. Yrittäjille järjestettiin kaksi työpajaa: ensimmäisessä keskusteltiin suunnittelun reunaehdoista ja ideoitiin suunnitelmaratkaisuja ja jälkimmäisessä kehitettiin eteenpäin ensimmäisen työvaiheen pohjalta tehtyjä luonnosvaiheen suunnitelmia. Alkusyksyn aikana kokemuksia kesäkatukokeilusta kerätään vielä sekä kävijöille että yrittäjille suunnatuilla kyselyillä.
Avoin keskustelu, päätösten perustelu ja kokemus kuulluksi tulemisesta tukevat suunnitelmaratkaisujen hyväksyttävyyttä.
Vuorovaikutukseen kannattaa panostaa
Vuorovaikutus on saumaton osa suunnittelutyötä, sillä teemmehän suunnitelmia ihmisten kanssa ja ihmisiä varten. Vuorovaikutuksen edelläkävijyyttä on mielestäni aito ja avoin keskustelu sekä rohkeus pysähtyä kuuntelemaan ja keskustelemaan muiden näkemyksiä arvostaen. Tällaiset keskustelut antavat meille eväitä suunnitella elinympäristöihimme toimivia ja aikaa kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat käyttäjiään pitkälle tulevaisuuteen.