Olen toiminut Sitowisellä vesipalvelujen palvelupäällikkönä viitisen vuotta, eli kehitän hulevesien hallintaan ja -suunnitteluun liittyviä palveluja. Lisäksi toimin luontopohjaisen hulevesien hallinnan ryhmän esihenkilönä ja osallistun strategiseen asiantuntijatyöhön. Erikoisempi piirre arjessani on se, että toinen työnantajani on Aalto-yliopisto, jossa toimin osa-aikaisena hulevesiprofessorina.

Yritysmaailmassa parasta on, että eri aiheisiin pääsee kiinni nopeasti. Samalla voin tuoda tietoa yritysmaailmasta opiskelijoille.

Olenkin tullut konsultti- ja suunnittelualalle akateemisesta maailmasta, ja kehitystyö on ollut luonteva osa tehtäviäni Sitowisellä aina. Yritysmaailmassa parasta on, että meneillään on monta projektia yhtä aikaa, joten eri aiheisiin pääsee kiinni nopeasti. Samalla voin tuoda tietoa yritysmaailmasta kandi- ja maisteritason opiskelijoille.

Sitowisellä rinnallani on monia kollegoja, joiden opinnäytetöitä olen ollut ohjaamassa. Onkin hauskaa bongata jo opiskeluvaiheessa ne ihmiset, jotka ovat erityisen kiinnostuneita hulevesistä ja niiden hallinnasta.

Hulevesisuunnittelu kehittyy luovasti ja asiakaslähtöisesti

Tutustuin Sitowiseen jo tutkijana, koska Sitowisen vesipalvelujen asiantuntijat olivat paljon mukana alan tutkimus- ja kehityshankkeissa. Tiesin siis etukäteen, että yhtiöstä löytyy laajaa hulevesisuunnittelun osaamista. Meillä onkin huikean korkea tekemisen taso, ja olemme monissa hulevesien suunnittelun teemoissa alan edelläkävijä.

Lisäksi meillä on tosi kiva porukka! Töitä tehdään tosissaan, muttei otsa rypyssä. Alana hulevesien suunnittelu ei ole vielä "valmis", vaan kehitämme sitä eteenpäin luovasti ja asiakaslähtöisesti koko ajan. Tartumme tulevaisuuden trendeihin ennakoivasti, jotta meillä on ratkaisuja valmiina, kun asiakkaat niitä tarvitsevat. Se vaatii, että pysymme hereillä siitä mitä tapahtuu Suomen lisäksi maailmalla.

Meillä onkin huikean korkea tekemisen taso. Töitä tehdään tosissaan, muttei otsa rypyssä. Meillä on tosi kiva porukka! 

Ilmastonmuutos korostaa vesien hallinnan tärkeyttä

Tutustuin hulevesien suunnitteluun itse vasta vesitalouden ja -rakentamisen opintojeni loppuvaiheessa. 2000-luvun alussa hulevesistä ei juuri puhuttu, mutta halusin selvittää aiheesta lisää. Nykyään tilanne on erilainen. Opiskelijat saavat liikenne-, maankäytön ja hulevesisuunnittelun opetusta samalla kurssilla, mikä auttaa yhdistämään näkökulmia.

Hulevesien hallinta rakennetussa ympäristössä onkin nykyään iso aihealue, jota halutaan kehittää kaikilla sektoreilla. Se, mitä tutkimusmaailmassa tehdään edeltä, jalkautuu yritysten kautta käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu vettä läpäisevien päällysteiden tutkimukseen ja Australiassa biosuodatusrakenteiden, ja nämä ratkaisut ovat yleistyneet myös kaupunkiympäristöissä.

Suomessa hulevesien hallinnan kehitys sai vauhtia 2000-luvun alussa tutkimushankkeista. Kunnille todellinen herätys aiheeseen oli vuosi 2014, jolloin maankäyttö- ja rakennuslakiin saatiin ensimmäistä kertaa suosituksia hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen. Juuri nyt kehitystä vauhdittaa ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen. Kyse on muustakin kuin tulvien ehkäisystä. Hulevesien hallintaa on myös vesien puhdistaminen, kaupunkiympäristöjen viherryttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu.

Kuva
Nora Sillanpää
Katastrofin ainekset -podcast vie tulevaisuuteen, jossa ilmastokriisin vaikutukset ovat arkipäivää. Dramatisoidut kuunnelmat konkretisoivat edessämme väistämättä olevia muutoksia. Tämän jakson tarina vie kuulijan keskelle kesäistä kaupunkia, jonka arki muuttuu dramaattisesti ukkosmyrskyn iskiessä. Asiantuntijapuheenvuorosta vastaa kaupunkialueiden hydrologian ja hulevesien hallinnan asiantuntija Nora Sillanpää.

Miltä hulevesisuunnittelun tulevaisuus näyttää?

Uusimpia näkökulmia hulevesien hallinnassa on monitavoitteisuus. Hulevesien hallinnalla voidaan vähentää yhtä aikaa monia haittoja, joita rakentaminen aiheuttaa ja ilmastonmuutos korostaa. Suurin ongelma on, ettei vedelle ole rakennetussa ympäristössä tilaa. Yksi ratkaisu on kaupunkiympäristöjen suunnittelu luontoa jäljittelemällä. Esimerkiksi katualueilla on valtava potentiaali lisätä hulevesien hetkellistä varastointitilaa biosuodatuksella ja viherpainanteilla. Samalla hillitään kaupunkien lämpösaarekeilmiötä.

Vesien viivyttämisellä luontoelementtien avulla on monia etuja. Sama ratkaisu voi viherryttää kaupunkiympäristöjä ja lisätä niiden houkuttelevuutta, puhdistaa hulevesiä, suojella luonnon vesistöjä ja vähentää eroosiota. Hulevesisuunnittelulla suojellaan myös kaupunkiympäristöjen virkistyskäyttöä ja luontoarvoja, kuten purovesien kalakantoja. Ja koska vihreä asuinympäristö on viihtyisämpi, hulevesisuunnittelu voi lisätä alueen arvoa. Suoria taloudellisia vaikutuksia on myös tulvariskien hyvällä hallinnalla tai sen puuttumisella.

Muita tulevaisuuden trendejä hulevesien hallinnassa on esimerkiksi kiertotalouden huomiointi ja ilmastonmuutoksen myötä muuttuvien talviolosuhteiden huomioiminen lumen ja sulamisvesien hallinnassa. Lumesta voidaan napata pois liikenteen aiheuttamat saasteet, ennen kuin ne pilaavat elinympäristöjä ja samalla hallita sulamisvesiä paikallisesti.

Yksi mielenkiintoisimmista uusista akateemisen tutkimuksen teemoista on vesihuoltoinfran hiilijalanjälki. Hulevesien hallinnan hiilijalanjäljestä on yllättävän vähän tietoa kansainvälisestikin. Kun hallitsemme monipuolisesti koko hulevesien hallinnan työkalupakin, parhaassa tapauksessa perinteistä vesihuollon harmaata infrastruktuuria tarvitaan vähemmän.