Tiedon määrän nopea kasvu vaatii infraltamme koko ajan enemmän. Vaikka yhä useampi käyttää internetiä pääsääntöisesti langattomasti, on tietoyhteiskunnan perusta edelleen jalkojemme alla polveileva valokuituverkko. Se luo pohjan esimerkiksi älykkään liikenteen kehittämiselle.
Viimeisen vuoden aikana huimasti kasvanut etätyöskentelyn määrä on viimeistään selventänyt suomalaisille, miten tarpeellisia toimivat yhteydet meille ovat. Ne eivät takaa ainoastaan pätkimättömiä etäpalavereja tai nopeasti latautuvia liitetiedostoja, vaan myös mahdollisuuden varata tapaaminen lääkärille tarpeen tullen, tai ajankohtaiset liikennetiedot tapaamiseen lähtiessä.
Näiden palvelujen mahdollistajat – hyvin toimivat ja tulevaisuuteen asti kantavat älyinfraratkaisut – vaativat kuitenkin toimiakseen jatkuvaa kehitystyötä. Älyinfra on siis syystäkin noussut tärkeäksi osaksi muun muassa kuntien digistrategioita. Silti työtä riittää.
– On äärimmäisen tärkeää, että älyinfran saatavuus nostetaan pöydälle viimeistään nyt, ellei sitä ole tehty jo aiemmin. Digitalisaation myötä datan määrä kasvaa huimaa vauhtia ja samalla yhteyksien laatuvaatimukset kohoavat, kertoo Sitowisellä älyinfraliiketoiminnassa asiantuntijana työskentelevä Samuli Virtanen.
Älyinfralla viitataan niin itse tietoliikenneverkkoon kuin sen mahdollistamaan datan hallintaan. Virtasen mukaan Suomen kokoisessa valtiossa niin tarpeet kuin edellytykset älyinfralle vaihtelevat huomattavasti.
Esimerkiksi voi nostaa 5G:n, joka mahdollistaa maksimissaan jopa 10 gigabitin siirtonopeudet. Tällaisten nopeuksien toteuttaminen vaatii huomattavan määrän tukiasemia, sillä mitä korkeampi taajuus on, sitä lyhyemmälle etäisyydelle signaali kantaa. Ratkaisuja kehittäessä onkin keskusteltava laajemmin siitä, mihin käyttöön ja kenen tarpeisiin yhteyksiä rakennetaan.
Älyinfran asiantuntija Samuli Virtanen, Sitowise
Kun 5G rantautuu, ovat kuntalaisten tarpeet avainasemassa
Älyinfran toteutus on pitkälti yhteistyötä yksityisten ja julkisten tahojen, eli käytännössä teleoperaattorien ja kuntien sekä valtionhallinnon välillä. Kunnilla on esimerkiksi parhaiten tietoa siitä, missä niiden alueella ihmiset ja yritykset sijaitsevat. Lisäksi suunnittelussa voidaan hyödyntää muun muassa Traficomin keräämää dataa kiinteän verkon peittokartoista – siitä, missä päin yhteydet jo sijaitsevat.
– Näitä datoja yhdistelemällä luodaan analytiikkaa ja tilannekuva siitä, miten yhteydet ja ihmiset kohtaavat. Tämän pohjalta teemme yleissuunnitelman siitä, miten älyinfraa jatkokehitetään. Jo pienet teot kohti toimivampia yhteyksiä voivat olla mittaamattoman hyödyllisiä kuntalaisten arjen helpottamisessa, Virtanen sanoo.
Virtasen mukaan älyinfran kehittämiseen on nyt hyvät edellytykset laajalti koko Suomessa, kun ympäri maata on käynnissä energiayhtiöiden toteuttamia sähköverkkojen kaapelointeja niiden säävarmuuden takaamiseksi. Yhteisrakentamismahdollisuudet ja niiden tuoma säästö ovat voivat olla huomattavia, sillä samalla kun sähköverkkoa rakennetaan, voidaan päivittää myös kuituverkko.
Tällainen päivitys sähköverkkoon tehdään kerran 50 vuoteen, joten nyt on hyvä hetki toteuttaa samalla myös ajanmukaisen älyinfran vaatimat kaapeloinnit. Pääasia on ryhtyä toimeen. Koska kunnat katsovat tulevaan pidemmällä aikavälillä kuin yritykset, voidaan ratkaisujakin toteuttaa tämän jälkeen kulloinkin sopivalla aikataululla, omat tarpeet huomioiden.
Älyinfran asiantuntija Samuli Virtanen, Sitowise
Sitowisellä on laaja kokemus älyinfraratkaisujen kehittämisestä. Myös Virtanen on toiminut yli 20 vuotta tietoliikennealalla kiinteiden tietoliikenne- ja mobiiliverkkojen parissa.
– Tarjoamme mieluusti tukea kaikkiin älyinfran kehittämisen askeliin. Työ vaihtelee kokonaisvaltaisesta strategiatyöstä pienempiin palasiin, asiakkaidemme tarpeet huomioiden. Kaikessa työssämme on taustalla pyrkimys auttaa Suomea kehittämään maailmanluokan tietoliikenneyhteydet, Virtanen kertoo.
Tulevaisuuden liikenteen vaatimat tietoliikenneyhteydet luodaan nyt
Älyinfran hyödyntäminen on ollut osa Helsingin liikennesuunnittelua jo pitkään. Suurien liikennemäärien hallittu ohjaaminen vaatii saumatonta yhteistyötä liikennesuunnittelijoiden, ympäri kaupunkia sijaitsevien sensorien, niiden synnyttämän datan sekä toimivien, nopeiden tietoliikenneyhteyksien välillä.
Suuren kaupungin liikenteen hallinta on prosessi, jossa jokainen muutos liikennevirtoihin vaikuttaa laajalti. Esimerkiksi Jätkäsaareen monta kertaa päivässä Tallinnasta saapuvilta lautoilta purkautuvat automassat vaativat koko kaupungin osalta laajamittaista suunnittelutyötä, jotta ruuhkatilanteilta vältytään. Osana kehitystä pyritäänkin nyt sujuvoittamaan datanhallintaa ja sen virtaamista systemaattisesti.
– Olemme paraikaa keräämässä moninaiset liikenteen datavirrat yhden katon alle. Haluamme jakaa mahdollisimman paljon dataa julkisesti, jolloin esimerkiksi yksityiset palvelukehittäjät voivat hyödyntää liikenteestä syntynyttä dataa monipuolisemmin. Esineiden internetin yleistyessä myös tarve nopeammille yhteyksille kasvaa nopeasti. Päivitämmekin kuituverkkoamme jatkuvasti esimerkiksi katuremonttien yhteydessä, kertoo liikenneinsinööri Mikko Lehtonen Helsingin kaupungilta.
Helsingin tavoite on olla maailman toimivin kaupunki. Liikenteen osalta tämä edellyttää niin suurempia investointeja kuin jatkuvaa optimointi- ja kehittelytyötäkin. Älyinfran kehittäminen onkin kevyt ja joustava ratkaisu liikennesumien ennaltaehkäisyyn.
Maailma ei ole koskaan valmis ja yhteyksienkin on seurattava kehitystä. Toteutamme nopeita kuitu- ja 5G-yhteyksiä kaikkiin nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi autonominen liikenne ja kaupungin liikenteenhallinnan automatisaatio ovat vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta niiden aikanaan vaatimaan älyinfraan on varauduttava jo nyt.
Liikenneinsinööri Mikko Lehtonen, Helsingin kaupunki
