Dynaaminen kasvillisuus omassa puutarhassa – näillä vinkeillä onnistut!

Dynaaminen kasvillisuus ja sen periaatteiden toteuttaminen on koko ajan suositumpaa julkisilla viheralueilla. Dynaamisella kasvillisuudella pyritään kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen, esteettisyyteen ja helppohoitoisuuteen – samaa voisi tavoitella myös kotipuutarhoissa.

Sitowisen ekologisen maisemasuunnittelun tiimin opeilla voit toteuttaa dynaamisen istutusalueen myös omalle pihallesi! Kaikki lähtee kasvupaikasta. Kuivalle hiekkaiselle maalle kannattaa istuttaa ketokasveja ja rehevämmälle maalle kosteamman niityn lajistoa. Kosteikkoihin ja metsäpuutarhoihin taas sopivat omat kasvinsa. Vinkkimme sopivat niihin kaikkiin, mutta esimerkkilajit soveltuvat kuivalle hiekkaiselle ja aurinkoiselle kasvupaikalle.

Asiantuntijoidemme vinkeillä dynaamisen kasvillisuuden opit saa helposti haltuun. Lopputuloksena kiinnostava, kaunis ja luonnon monimuotoisuutta tukeva puutarha!

Vinkki 1: varmista koko kasvukauden kestävä kukinta

Istuta samalle istutusalueelle useita kasvilajeja, jotka kukkivat eri aikaan. Valitse kevään aikaisimpia lajeja, kuten lumikelloja ja narsisseja. Niiden jälkeen väriloistoa lisäävät vaikkapa värimintut ja malvat, ja loppukesästä kukkaan ehtivät ketokaunokki ja ruusuruoho. Näin pölyttäjille riittää ravintoa ja ihmisille silmäniloa koko kasvukaudelle.

Vinkki 2: istuta eri kerroksiin yltäviä lajeja

Kerroksellisuus on dynaamisen kasvillisuuden a ja o. Valitse istutuksiin matalia maanpeittokasveja, kuten kangasajuruoho tai keltamaite. Hieman korkeammalle kurottavat ruohovartiset kasvit ja heinät, joita voivat olla esimerkiksi mäkimeirami, harmaaminttu ja neidonkieli tai ukontulikukka. Ylimpiin kerroksiin yltävät puuvartiset kasvit eli pensaat ja puut, joista paras pörriäiskasvi on keväällä kukkiva raita.

Vinkki 3: perusta tiheä kukkapenkki

Dynaamisen kasvillisuuden periaatteisiin kuuluu jokseenkin tiheä kasvusto, jonka joukkoon eivät rikkakasvit mahdu. Istuta eri korkuiset kasvit tiheään sekaistutukseen, jotta ei-toivotut kasvit eivät saa jalansijaa. Jos kukkapenkkiin ilmestyy tavanomaisten rikkakasvien lisäksi joku uusi kasvilaji, anna sille mahdollisuus ja harkitse sopisiko se kokonaisuuteen. Selvästi laji viihtyy puutarhassasi!

Vinkki 4: palvele suomalaista luontoa

Suomen lajistoa vaaliaksemme ja sen monimuotoisuutta tukeaksemme suomalaisiin pihoihin ja puutarhoihin kannattaa valita suomalaisia kasvilajeja tai suosia koristekasveista maatiaisperennoja ja mesikasveja. Ne ovat tarpeellisia suomalaisten eläinlajien hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle. Esimerkiksi koko lämpimän sesongin kattava kukinta-aika pitää buffetin katettuna lukuisille mesipistiäislajeille ja osa kasveista tarjoaa ravintoa myös hyönteisten toukille.

Voit rakentaa puutarhasi uhanalaisia lajeja silmällä pitäen. Hiekkamaalle voi perustaa vaikkapa ajuruoho- ja ahokissankäpäläkedon, joka voi periaatteessa tarjota kodin jopa 40 eri hyönteislajille - tosin silloin sinulla on käsissäsi oikeasti jo huippuarvokas luontokohde. Suomen edustavimmat ketokohteet ovat itseasiassa ihmisen toiminnan ansiota - pienlentokenttiä ja ampuma-alueita. Syy on juurikin niiden suuri koko, hoito ja avoin monimuotoisuus.

Vinkki 5: anna luonnolle lupa osallistua

Dynaamisen kasvillisuuden periaatteiden mukaan perustettu istutusalue tai koko puutarha elää vuoden kierron mukaan. Se voi muuttua vuosien saatossa, kun eri kasvilajit elävät omaa kiertoaan kokonaisuudessa. Joku laji voi hävitä tullakseen uudestaan esille myöhemmin – ja jopa aivan toisessa paikassa kuin alun perin.

Nauti monimuotoisuudesta, ihmettele muutosta ja anna luonnon hoitaa oma osuutensa!

Dynaamiset istutusalueet osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista

Luonnon monimuotoisuuden opiskelu omassa kotipuutarhassa on nykyään monille portti monimuotoisempaan luontoharrastukseen. Moni kotipuutarhuri on harrastuksen myötä aloittanut myös hyönteisten tarkkailun ja tunnistamisen, kun Facebookin harrastusryhmät, kuten Suomen ötökät ja Suomen perhoset, tarjoavat vertaistukea määrityksiin ja harrastuksen avartamiseen. Pian kiinnostus alkaa suuntautua hyönteisille merkittäviin kasveihin: niihin, joilla lajit joko elävät tai joiden kukat niitä houkuttavat.

Luontoharrastus kehittyy nopeasti ja kotipuutarhurin kiinnostus kohdistuu hyönteisiä palveleviin kasvilajeihin.

– Puutarhan hoitamisen, luonnon tarkkailemisen ja pölyttäjien bongaamisen lisäksi monimuotoinen lähiympäristö, sen kasvillisuus ja mikrobisto vahvistaa ihmisten hyvinvointia usealla eri tasolla: henkistä ja fyysistä, sekä vahvistaa vastustuskykyä, Sitowisen Aino Karilas huomauttaa.

Dynaaminen kasvillisuus myös kotipuutarhoissa kehittäisi kaupunkialueille tyypillisten hyönteisten muutaman runsaan lajin yhteisöjä monimuotoisempaan suuntaan. Nykyisellään lajistollinen diversiteetti keskittyy lähinnä omakotialueille, joissa nykyisin ymmärrettävästi korostuu hedelmä- ja lehtipuilla elävän lajiston yllättävä monimuotoisuus. Samoin dynaamisen kasvillisuuden suosion ja lajivalikoiman runsastuminen näkyisi lajien monimuotoisuudessa. Hiekan ja soran käytöllä osana istutusten dekoratiivista olemusta olisi hyvä asia monille lajeille.

– Pihat ja puutarhat kasvavat itseään suuremmiksi kohteiksi, kun samoja kasvilajeja käytetään yleisemmin puutarhoissa. Yhdessä ne muodostavat jäljellejääneiden luontokohteiden kasvien kanssa resurssiverkoston, joka lisää kasvilajien kantokykyä elättää niillä eläviä hyönteislajeja. Suuret kohteet lisäävät lajistopotentiaalia jo selkeästi enemmän lähialueella, kuvailee Sitowisen vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg. 

– Suuren niittyalueen tuhoutuminen lähialueella voi taas romahduttaa hyönteiskannat paljon suuremmalla alueella. Monimuotoinen kasvillisuus taas tukee pölyttäjälajien menestymistä koko kesän ajan, Jaakko jatkaa.