
Energia-ala on murroksessa – millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?
Sitowisen Osaamisen visio tiivistää kehitysyhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän kesken. Nyt kokoonnuimme energiakriisin äärelle.
Sitowisen Osaamisen visio tiivistää kehitysyhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän kesken. Nyt kokoonnuimme energiakriisin äärelle.
Sitowisen Osaamisen visio tiivistää kehitysyhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän kesken. Järjestämme puolivuosittain tapaamisen, jolloin pohdimme ajankohtaista teemaa korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden, vierailevien yritysedustajien sekä sitowiseläisten kesken. Mikä olisikaan juuri nyt ajankohtaisempi teema kuin energia?
Meneillään oleva energiakriisi mielessämme kokoonnuimme 2.11. Tampereen ammattikorkeakoulun tiloihin pohtimaan energia-alan tulevaisuutta - ja etenkin sitä, millaista osaamista siellä tullaan tarvitsemaan?
- Mitä energia on? Valoa, lämpöä, liikkumista. Energia on välttämätöntä ja tärkeää, se tuo turvallisuutta. Ensimmäistä kertaa omassa elämässäni joudun ajattelemaan tilannetta, jossa energiaa ei olisikaan. Energiakriisi on täällä, Sitowisen aluejohtaja Petri Rainio lausui tilaisuuden aluksi.
Yli-insinööri Johanna Kirkinen Energiavirastosta toi tapaamiseen keynote-puheenvuoron.
Mitä energiamurros sitten tarkoittaa? Eri asioita eri ihmisille. Energiaviraston silmälasien läpi tarkasteltuna energiamurros eli hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen tarkoittaa energiatuotannon ja -kulutuksen uudistumista. Tähän kuuluvat esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä sekä rakennuksiin integroitua energiantuotantoa.
Kirkinen toi keskusteluun myös viime vuonna julkaistun energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen (EED recast). Hän työskentelee nykyisen energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon parissa ja tuntee sen tuomat vaikutukset.
Energian säästäminen on nyt ajankohtaista. Se on nopein keino reagoida meneillään olevaan energiakriisiin.
Johanna Kirkinen, Energiavirasto
Energian säästäminen on energiatehokkuusdirektiivin tärkein teema. Direktiivin muutosehdotuksessa tavoitteet kiristyvät merkittävästi liittyen esimerkiksi energiankulutuksen vähentämiseen, julkisen sektorin energian loppukulutuksen vähentämiseen sekä julkisen sektorin rakennuskannan peruskorjausvelvoitteeseen.
- Resursseja tarvitaan todella paljon enemmän. Se on fakta, Kirkinen toteaa.
Kirkinen esitteli Aalto-yliopiston SET-hankkeen (2021) tuloksia. Uusia osaamistarpeita havaittiin esimerkiksi rakennetun ympäristön järjestelmissä, uusiutuvan energian asennuksissa, entistä laaja-alaisempaa ja eri aloja yhdistävää osaamista kiinteistöjen rakentamisessa ja ylläpidossa sekä monessa muussa.
- Selvää on myös se, että ymmärrystä aiheen ympärillä tarvitaan huomattavasi laajemmin, Kirkinen korostaa.
Keynote-puheenvuoron jälkeen kuulimme mielenkiintoisia hanke-esittelyjä yritysmaailmasta. Siellä asetukset ja artiklat viedään käytäntöön ja arkeen asti.
Sitowisen innovaatiojohtaja Sami Lankiniemi pohti tapaamisen lopuksi päivän antia.
- Olemme länsimaissa tottuneet rakentamaan maksimaalista hyvinvointia, mutta se ei enää onnistu ja tulevaisuus näyttää utuiselta. Meidän ei tarvitse mennä minimiin, saati nollaan, vaan on löydettävä taso, joka on riittävä, Lankiniemi totesi.
Olen onnellinen, että meillä on loistavia insinöörejä. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös valtavasti uudenlaista osaamista.
Sami Lankiniemi, Sitowise
- Johannan puhuessa pohdin, osaammeko täyttää nämä tulevaisuuden vaatimukset ja suunnitella tarvittavat ratkaisut? Hän mainitsi, että yhä useamman on ymmärrettävä energiaa. Onko se mahdollista ja miten me varmistamme tämän, miten siirrämme tiedon ja ymmärryksen nopeimmin toinen toisillemme? Ja onko tekijöitä sittenkään tarpeeksi? Lankiniemi pohti.
Rakennettu ympäristö on suuressa roolissa energiamurroksessa. Energiaa ymmärtävä suunnittelutyö vaikkapa liikkumisen, tietojärjestelmien, kiinteistöjen ja luonnon parissa on ratkaisevassa asemassa.
- Olen onnellinen, että meillä on loistavia insinöörejä – mutta tulevaisuudessa tarvitsemme myös valtavasti uudenlaista ja monipuolista osaamista. Pystymmekö houkuttelemaan oikeat tekijät alallemme muilta toimialoilta?, Lankiniemi kiteytti.