Lauri vietti etätyöpäiviään mökillä ja laski harrastusmielessä paljunsa hiilijalanjälkeä. Paljun päästöistä ei kannata huolestua, jos lämmittää energiatehokkaasti.
Sitowisen vesipalveluiden ryhmäpäällikkö Lauri Harilainen on tutkinut vapaa-ajallaan paljun lämmityksestä syntyvää hiilijalanjälkeä. Hän kiinnostui asiasta huomattuaan, kuinka paljon puuta paljun lämmittämiseen menee.
Lauri Harilainen alkoi tutkia paljunsa päästöjä ollessaan etätöissä mökillä. - Kokousten välillä on ollut hyvin aikaa tehdä mittauksia, hän sanoo.
Tutkimuksen aluksi Lauri täytti paljun 4-5 asteisella vedellä.
Hän punnitsi jokaisen puun keittiövaa’alla ennen kuin laittoi sen kamiinaan, ja kirjasi painon ylös. Sen jälkeen hän mittasi paljun lämpötilan joka kerta, kun lisäsi puita kamiinaan. Harilainen mittasi lämpötilan sekä veden pinnasta että pohjasta, sekoitti sitten veden ja mittasi vielä keskilämpötilan.
Lämmitykseen meni noin kymmenen tuntia ja Lauri lisäsi puita noin puolen tunnin välein.
Puuta kului paljun lämmitykseen kerralla lähes 40 kiloa, yhteensä 83 klapia. Pienin klapi painoi 24 grammaa ja suurin 1435 grammaa. Hiilidioksidia vapautui ilmakehään lämmityksen aikana 70 kiloa.
- Olen aina pitänyt suurimpana mökkeilyn päästölähteenäni ajomatkaa mökille. Paljun lämmityksestä kuitenkin aiheutui selkeästi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mökkimatkasta. Se oli minulle yllättävä tieto, kertoo Harilainen.
Paljun ja automatkan päästöjä verratessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että puu on uusiutuva materiaali, toisin kuin diesel, jolla Harilaisen auto käy.
Harilainen vertasi kaverinsa uudempaa paljua omaan vanhaan paljuunsa. Kaverin palju on paremmin eristetty, ja se lämpeni puolet nopeammin kuin Harilaisen palju. Uudessa paljussa hyötysuhde oli 44 prosenttia, vanhassa 33.
- Vanhassa paljussa siis kolmasosa käytetystä energiasta menee puun lämmittämiseen, ja loppu menee hukkaan, toteaa Harilainen.
Paljun todellinen hyötysuhde riippuu siitä, kuinka kauan siinä lillutaan. Jos paljua lämmittää kymmenen tuntia ja siinä on tunnin, hyötysuhde jää pieneksi.
- Omassa käytössäni hyötysuhde ei ole kovin suuri, kun pulahdan paljuun viideksi minuutiksi, mutta lapset lotraavat paljussa tuntikausia, Harilainen sanoo.
Palju voi kamiinan lisäksi lämmetä myös kaasulla. Omakotialueella taas paljuun voi lisätä suoraan kuumaa hanavettä.
- Olen kuullut myös itsensä puhdistavasta paljusta, jota ei tarvitse tyhjentää välillä, Harilainen kertoo.
Jos paljua lämmittää pari kertaa vuodessa, ei päästöjen takia kannata menettää yöuniaan.
- Asiat on hyvä suhteuttaa: yksi lomamatka Thaimaahan vastaa aika montaa kymmentä paljun lämmittämiskertaa, Harilainen lohduttaa.
Omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää arjen pienillä valinnoilla, kuten lämmittämällä paljua mahdollisimman energiatehokkaasti.
Lisää vinkkejä energiatehokkaaseen lämmittämiseen saa Jarmo Hankivaaran kirjasta Vihreä mökki — Kestävää loma-asumista ja HSY:n puunpolton oppaasta.
