Suomessa jo kaksi kolmesta kunnasta on asettanut ilmastotavoitteen päästöjen vähentämiseksi, osoittaa Sitowisen toteuttama selvitys kuntien ilmasto- ja luontotyöstä. Luontokadon ehkäisemiseksi asetetut luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet sen sijaan ovat vielä harvassa.
Sitran tilaama selvitys tuo kaivattua näkyvyyttä kuntien ilmasto- ja luontotyön tilanteeseen. Toukokuussa 2021 julkaistu selvitys on ensimmäinen laajempi Suomen kuntien luonnon monimuotoisuustyötä käsittelevä selvitys, kertoo laajassa selvitystyössä projektipäällikkönä toiminut Sanna Vaalgamaa Sitowisestä. – Oli oikeastaan vähän yllättävääkin huomata, kuinka erilaisia kuntien lumo-tavoitteet olivat, Sanna kuvailee luonnon monimuotoisuustyön tilannetta. Vasta joka viides kunta on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.
Tuore selvitys osoittaa, että ilmastotyötä kunnissa kuitenkin tehdään ahkerasti – jo kaksi kolmasosaa kunnista, eli 206 kuntaa 309:stä, on asettanut ilmastotavoitteen. Yleisin tavoite selvityksen mukaan on hiilineutraalius, jota Suomessa tavoittelee yhteensä 130 kuntaa, tyypillisesti vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan yleensä sitä, että määrätyllä alueella aiheutuu vain sen verran ilmastopäästöjä kuin siellä voidaan sitoa ilmakehästä esimerkiksi metsiin.
Toukokuussa 2021 julkaistu selvitys on ensimmäinen laajempi Suomen kuntien luonnon monimuotoisuustyötä käsittelevä selvitys.
Sanna Vaalgamaa, Sitowise
Kuntien ilmastotyöllä suuri vaikuttavuus
Kuntien saavuttaessa ilmastotavoitteensa niiden vuotuinen päästövähennys olisi 20 miljoonaa tonnia (Mt). Niiden päästöt siis puolittuisivat vuoden 2018 tasolta vuoteen 2035 mennessä. Vähennys vastaisi suuruusluokaltaan yli puolta Suomen hiilineutraaliustavoitteen edellyttämistä päästövähennyksistä.
Kunnilla on tärkeä rooli ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisessa. Ilmaston osalta kunnat voivat vaikuttaa päästöihin esimerkiksi lämmityksen, liikkumisen ratkaisujen ja julkisten hankintojen kautta, Sanna avaa selvityksessä tehtyjä havaintoja.
– Selvitystä tehtäessä ilmastotyön osalta oli ilahduttavaa huomata, miten kunnat ovat jo onnistuneet päästövähennyksissä. Nyt olisi tärkeää, että sama vauhti saataisiin pidettyä jatkossakin yllä. Tässä työssä saamme olla mukana tarjotessamme kunnille apua hiilineutraaliustiekarttojen laatimiseen ja hillintätoimien suunnitteluun, Sanna iloitsee.
Kuntien luonnon monimuotoisuustyöhön kaivataan lisää luontotietoja ja resursseja
Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat vielä toistaiseksi kunnissa huomattavasti harvinaisempia kuin ilmastotavoitteet. Vasta joka viides kunta, eli 64 kuntaa 309:stä, on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.
Kunnilla on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa luonnon monimuotoisuutta muun muassa viheralueilla ja lähimetsissä. Luonnon monimuotoisuutta voi löytää myös yllättävistä paikoista. – Yllättävää uhanalaista monimuotoisuutta kunnissa löytyy esimerkiksi lentokentiltä, soranotto- ja kaivosalueilta sekä väylien varresta. Nämä ovat ajoissa tunnistettaessa merkittävä resurssi luonnonsuojelun kannalta ja liian myöhään löytyessään aiheuttavat ristiriitoja ja resurssienhukkaa jatkotoimenpiteiden välillä, kertoo tutkimukseen osallistunut Sitowisen LUMO-asiantuntija Jaakko Kullberg.
Yllättävää uhanalaista monimuotoisuutta kunnissa löytyy esimerkiksi lentokentiltä, soranotto- ja kaivosalueilta sekä väylien varresta. Nämä ovat ajoissa tunnistettaessa merkittävä resurssi luonnonsuojelun kannalta ja liian myöhään löytyessään aiheuttavat ristiriitoja ja resurssienhukkaa jatkotoimenpiteiden välillä.
Jaakko Kullberg, Sitowise
Vaikka kunnissa on selvityksen mukaan yksittäisiä luontotoimia toteutettu jo pitkään, tietoa luontoarvoista ja erityisesti ekologisista verkostoista tarvitaan lisää tavoitteiden määrittelyä ja toimenpiteiden suunnittelua varten. – Selvitystä tehtäessä kyselyissä ja haastatteluissa ilmeni huutava tarve yhteiselle ohjeistukselle ja tuelle, Sanna kertoo.
Selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuustyön toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan:
- Tietoa luonnosta (lajeista, elinympäristöistä, ekologisista verkostoista) ja luonnon vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista.
- Lisää luonto-osaamista ja riittävät resurssit luontotyöhön.
- Mittareita ja työkaluja luontotyön seurantaan.
Edellä mainittujen perustusten vahvistamiseksi puolestaan tarvitaan rahoitusta, asiantuntijatukea, neuvontaa, tutkimusta sekä yhteistyöverkostoja esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittämiseksi, selvityksessä painotetaan.
Tutustu tarkemmin selvitykseen kuntien ilmasto- ja luontotyöstä.
Jutun pääkuva: Jussi Lassila
