Luontokato voi vaikuttaa talouskasvuun monin tavoin
Luontokadon seuraukset ovat vakavia, sillä luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ekosysteemien toimintaa ja lopulta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2024 pidetyn The Smart City Talks webinaarin aiheena oli luontokato. Linjoilla puhujina olivat yritysvastuun ja ekologisen kompensaation tiimoilta Suomen ympäristökeskuksen Minna Pappila sekä näkökulmia yritysten luontotyöhön antamassa Sitowisen Emma Liljeström, Danske Bankin Samu Slotte, Turun yliopiston Satu Teerikangas, Fingridin Satu Vuorikoski ja Fortumin Heikki Holmén.
Luontokadolla viitataan ihmisen toiminnan aiheuttamaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, eli kasvi- ja eläinlajien määrän sekä niiden elinympäristöjen hupenemiseen.
Tämä prosessi voi johtua monista tekijöistä. Syitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit sekä elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen, kun metsiä hakataan, kosteikkoja kuivataan ja luonnollisia elinympäristöjä muunnetaan maatalous- tai kaupunkialueiksi. Myös liiallinen kalastus ja metsästys voivat vähentää tiettyjen lajien populaatioita kriittiselle tasolle.
Luontokadon seuraukset ovat vakavia, sillä luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ekosysteemien toimintaa, kuten veden puhdistusta, pölytystä ja ilmaston säätelyä, ja lopulta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Yrityksillä on merkittävä rooli luontokadon ehkäisemisessä ja hidastamisessa
Yritykset voivat vaikuttaa luontokatoon monin tavoin ja useissa yrityksissä on jo otettu ensimmäisiä askeleita luontotyöhön. Mutta koko toimitusketjun luontovaikutusten ymmärtämisessä, mittaamisessa ja minimoimisessa on vielä paljon tehtävää.
- Luonnon köyhtymiskehityksen kääntämiseen tarvitaan kaikki mukaan. Jos haluamme parantaa luonnon tilaa, niin tarvitsemme merkittäviä lisätoimia, esimerkiksi metsien suojelu ja soiden lisäsuojelu sekä ennallistaminen vaatisivat merkittäviä lisätoimia, jotta päästään selvästi paranevaan suuntaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen Minna Pappila.
Esimerkiksi ekologinen kompensaatio, jossa korvataan hankkeen aiheuttamat luontohaitat täysimääräisesti toisaalla, on yksi tapa vaikuttaa luontokatoon ja edistää kestävää kehitystä.
- Luontokadon lieventämishierarkian tulisi kuitenkin mennä järjestyksessä: vältä, lievennä, ennallista ja sitten vasta kompensoi, Pappila sanoo.
Yritysten kestävät hankinnat, tuotekehitykset, investoinnit luonnon monimuotoisuuteen sekä toimintatapojen muutokset ovat keinoja, joilla vaikutuksia voidaan saada aikaan.
- Luontokatoa ajaa nykyinen tapa tehdä liiketoimintaa ja olemme pirullisessa itseä ruokkivassa ympyrässä. Tarvitsemme ajatusmaailman muutosta sen sijaan, että haemme nopeita ratkaisuja. Mikä on yrityksemme tarkoitus? On hyvä ottaa luontosuhde keskeiseksi osaksi yritysstrategiaa sekä haastaa yrityksen hallitusta ja johtoryhmää. Tietoisesti haettu muutos vaatii tutkitusti johtamista ja siihen tarvitaan johtajuutta, sanoo Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas.
Onko luontokato talouskasvun päätepysäkki vai ekologisemman talouskasvun uusi aikakausi?
Kuva: Heli Nukki
Luontokato on vakava ympäristöongelma, joka uhkaa kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Luontokadon torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen voivat olla keskeisiä tekijöitä ekologisesti kestävämmän talouskasvun aikakauden luomisessa.
- Luontojalanjälkilaskenta on tapa selvittää, kuinka yritysten toiminta kuormittaa luontoa ja sen mittarina toimii luontojalanjälki, joka mittaa vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Luontojalanjälki voi olla yksi yrityksen vastuullisuustyön indikaattoreista ja se mahdollistaa tarkastelun luontovaikutusten näkökulmasta, Sitowisen ryhmäpäällikkö Emma Liljeström kertoo.
Erilaisten toimien kautta yritykset voivat pyrkiä kohti talouskasvua, joka ei perustu luonnonvarojen tuhlaamiseen ja ympäristön tuhoamiseen, vaan joka tukee ekologista kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Toimia voivat olla muun muassa kiertotalous, kestävät liiketoimintamallit sekä vastuullinen kulutus ja tuotanto. Tällainen muutos vaatii kuitenkin laajamittaisia toimia ja yhteistyötä niin yritysten, hallitusten kuin yksilöidenkin välillä.
- Myös pankeilla on vaikutus yhteiskunnallisiin asioihin asiakkaiden kautta sen lisäksi, että pankeilla on oma yhteiskuntavastuu, jolla saadaan vähennettyä negatiivisia vaikutuksia. Meidän tulee pitää huolta, että yritykset ymmärtävät esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomat riskit ja, että he ovat tähän varautuneita ja selviävätkö he muutoksen tuomista vaateista, sanoo Danske Bankin Samu Slotte.
- Muutokseen mukaan tarvitaan yritysjohdon lisäksi kansainvälisiä ja yhteiskunnallisia toimijoita sekä kuluttajakansalaisia tekemään viisaita päätöksi. Muutosta ei tehdä vain yritystasolla, vaan jokaisen arkisessa elämässä, Teerikangas sanoo.
Luontokato voi rajoittaa perinteisen talouskasvun mahdollisuuksia ja kannustaa siirtymään kestävämpiin kehitysmalleihin. Kestävä talouskasvu edellyttää, että otamme huomioon luonnon kantokyvyn rajat ja pyrimme säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteemejä. Tämä voi tarkoittaa taloudellisen toiminnan uudelleenjärjestelyä ja siirtymistä malleihin, jotka ovat sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestäviä.
Luontotyö on nousemassa monissa kunnissa ja kaupungeissa ilmastotyön rinnalle. Liminka, Riihimäki ja Tampere osallistuivat Sitowisen hankkeeseen, jossa 13 kunnalle laskettiin ensimmäistä kertaa luontojalanjälki.
