Hulevesitutkimuksen uranuurtaja Nora Sillanpää on kehittänyt kaupunkivesien tutkimusta ja hallintaa suomalaisissa yliopistoissa yli 15 vuoden ajan.
Sitowisen vesipalvelujen palvelupäällikkö Nora Sillanpää aloitti Aalto-yliopiston osa-aikaisena hulevesiprofessorina. Tällä hetkellä Sillanpää toimii palvelupäällikkönä Sitowisen vesipalveluissa ja Aalto-yliopiston osa-aikaisena hulevesiprofessorina.
Tämä on akateemisen urani huipentuma ja unelmien täyttymys. Pyhitän aikaa tutkimukselle ja koulutuksen kehittämiselle, johon suunnittelutyö antaa perpektiiviä.
Nora Sillanpää, Sitowise
Nora Sillanpää aloitti Aalto-yliopiston osa-aikaisena adjunct professorina joulukuussa 2020. Professuurin taustalla on Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n yliopistolle myöntämä rahoitus.
– Kyseessä on akateemisen urani huipentuma ja unelmien täyttymys, Sillanpää kertoo. Samalla hän jatkaa Sitowisellä hulevesipalvelujen kehittämistä hulevesien hallinnan suunnittelun ja kaupunkipurojen kunnostusprojektien parissa.
Teemat ovat molemmissa tehtävissä samat, mutta kaksoisrooli tuntuu hedelmälliseltä. – Konsulttitoimistossa työ on nopeatempoisempaa kuin akateemisessa maailmassa, mikä antaa todella paljon uusia näkökulmia. Toisaalta on valtavan antoisaa pyhittää yksi päivä viikossa alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiselle, johon käytännön suunnittelutyö antaa perspektiiviä.
Aalto-yliopiston teknisen vesitalouden professori Harri Koivusalo uskoo, että kahden tehtävän yhdistäminen hyödyttää molempia maailmoja. – Nora on alan uranuurtaja, joka tuo nyt uusia käytännön näkökulmia tutkimukseen konsulttimaailmasta. Hänellä on visio siitä, mihin suuntaan olemme menossa ja paljon annettavaa alan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Noralla on käytännön näkemys ja visio tulevaisuudesta. Hänellä on paljon annettavaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Harri Koivusalo, Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Aalto-yliopisto luo kestävää tulevaisuutta kehittämällä ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Tutustu Aalto-yliopistoon!
Sillanpää oli käynnistämässä ja kehittämässä hulevesien määrän ja laadun tutkimusta suomalaisissa yliopistoissa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sittemmin painopiste on siirtynyt hulevesien hallintamenetelmien kokeelliseen tutkimukseen ja mallintamiseen. – Tällä hetkellä tutkimus keskittyy hulevesien hallintaan, ja tutkimme esimerkiksi erilaisten suodatusrakenteiden toimivuutta, Sillanpää kertoo.
Tutkijat pyrkivät löytämään strategioita, joilla voidaan kustannustehokkaasti ehkäistä sekä hulevesien määrään että laatuun liittyviä ongelmia. Esimerkiksi tulvien hallintaan tähtäävä suunnittelu ei automaattisesti vaikuta hulevesien aiheuttamaan haitta-ainekuormitukseen tai kaupunkipurojen eroosioon. – Tutkimuksen kautta voimme tarkastella erilaisia vaihtoehtoja ja tuoda parhaiksi havaitut käytännöt suunnitteluun.
Toinen tutkimuksen pääteemoista on mallinnustyökalujen kehittäminen alan suunnittelijoille. – Mallinnamme esimerkiksi vihreää infraa, hulevesien määrää ja laatua sekä haitta-aineiden kulkeutumista kaupunkialueilta vesistöihin, Sillanpää kertoo. Samalla tarkastellaan keinoja parantaa käytössä olevien mallinnuskäytäntöjen luotettavuutta ja soveltuvuutta suomalaiseen kaupunkiympäristöön.
Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen tiukentavat vaatimuksia hulevesien hallinnalle. Tuoreimmat tutkimustulokset pitää saada nopeasti käytännön suunnittelutyöhön.
Nora Sillanpää, Sitowise
Adjunct Professor -tehtävässä Sillanpäälle kuuluu lopputöitään tekevien opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien ohjaaminen Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. – Lisäksi tavoitteena on vahvistaa maisteriohjelmamme opetusta kaupunkihydrologiassa, Koivusalo sanoo.
Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen luovat paineita hulevesien kestävälle ja luonnonmukaiselle hallinnalle, mikä asettaa uusia vaatimuksia myös alan suunnittelijoille. – Haluan omalta osaltani varmistaa, että suunnittelijat saavat tarvitsemansa valmiudet, Sillanpää sanoo.
Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelmassa koulutetaan joka vuosi noin 25 uutta diplomi-insinööriä ja tohtoriohjelmassa muutama alan tekniikan tohtori. Diplomi-insinöörien koulutuksella on vahva kytkös käytäntöön, ja yhteydet yliopiston ulkopuolelle ovat arvokkaita.
– Toimintamme rakentuu yhteyksien varaan, Koivusalo kiteyttää. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyö varmistaa opiskelijoiden harjoittelupaikat ja työllistymisen opintojen jälkeen. Myös käytännön projekteissa monialainen yhteistyö on avainasia. – Kaupungit toimivat tilaajina, yliopisto tarjoaa tietoa, konsultit suunnittelevat ratkaisut ja materiaali- ja laitetoimittajat toteuttavat ne käytännössä.
Myös Sillanpäätä kiehtoo hulevesien hallintaan liittyvä vuorovaikutus. Yksi hänen tavoitteistaan onkin edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. – Yliopistojen tehtävänä on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja siksi minulle on tärkeää, ettei uusin tieto jää vain akateemiseen yhteisöön. Tuoreimmat tutkimustulokset pitää saada nopeasti myös käytännön suunnitteluun.
