Päättynyt hanke tarjosi valtavasti mielenkiintoista tietoa luontovaikutuksista sekä lukemattomia kehitysmahdollisuuksia.
Kevään aikana on selvitetty 13 kunnan ja kaupungin luontojalanjälki. Luontojalanjälki on mittari ihmisten, yritysten ja kuntien luonnolle aiheuttamalle kuormitukselle. Luontojalanjälki kertoo siis kuinka suuren haitan esimerkiksi kunta tai kuluttaja aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle. Aivan kuten hiilijalanjälki mittaa vaikutustamme ilmaston lämpenemiseen, luontojalanjälki mittaa vaikutustamme luonnon monimuotoisuuteen.
Luontojalanjäljen laskenta on uusi, edelleen kehitteillä oleva asia ja laskenta sisältää epävarmuuksia. Meillä ei esimerkiksi ole kattavaa tietoa kaikesta kuntien ja kaupunkien alueella tapahtuvasta kulutuksesta. Emme esimerkiksi tiedä paljonko Suomessa juotu kahvi on kuormittanut luontoa tai aiheuttanut kasvihuonekaasu- tai ravinnepäästöjä sen kaikissa eri tuotantomaissa.
Globaalien tietokantojen ansiosta on meidän kuitenkin mahdollista arvioida keskimääräistä vaikutusta. Luontojalanjälki tarjoaakin meille tietoa laskennallisesta keskiarvosta: tietyn tyyppinen toiminta tai kulutus aiheuttaa keskimäärin tällaiset luontovaikutukset tässä sijainnissa. Menetelmä tuottaa siis niin tarkan laskentatuloksen, kuin tällä hetkellä käytettävissä olevan datan avulla on mahdollista. Tulevaisuudessa, jos tarkempaa dataa on saatavilla, voidaan tietokantojen keskimääräiset luvut korvata tarkoilla tiedoilla todellisesta maankäytöstä, päästöistä, ja muista luontovaikutuksista.
Luontojalanjäljen laskemiseksi on tunnistettava ne toimet, joilla on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Luontojalanjälkeä aiheuttavat kansainvälisen paneelin IPBES:n määrittämät luontokadon viisi ajuria: 1) maan- ja merenkäyttö sekä käytön muutokset, 2) luonnonvarojen käyttö, 3) ilmastonmuutos, 4) saastuminen ja 5) vieraslajit.
Luontojalanjäljen laskennan malli on rakennettu Ecoinvent v3.10 –elinkaari-inventaariotietokannan avulla. Tietokanta sisältää yli 20 000 elinkaaritietoaineistoa, jotka tarjoavat mahdollisuuden vaikutustenarvioinnille esim. ilmastonmuutoksen, toksisuuden ja maan- ja vedenkäytölle. Vaikutustenarviointi on suoritettu luontojalanjäljen osalta LC-Impact vaikutustenarviointimenetelmällä sekä ilmastonmuutoksen osalta IPCC 2021 vaikutusarviointimenetelmällä.
Laskenta on tehty kahta eri järjestelmämallia (cut-off ja APOS) hyödyntäen. Järjestelmämallit eroavat toisistaan siinä, miten niissä tarkastellaan jätteenkäsittelystä ja kierrätettävien materiaalien hyödyntämisestä aiheutuvia vaikutuksia. Luontojalanjäljen tulokset on lisäksi esitetty lyhyen aikavälin (100 vuotta) sekä pitkän aikavälin (≥ 1000 vuotta) tuloksina.
Laskentaan sisältyivät kunnan alueella kulutettu sähkö, kaukolämpö, erillislämmityksen polttoaineet, muun öljyn ja muiden polttoaineiden kulutus, liikenteen polttoaineet, uusien rakennusten rakentamisessa käytetyt rakennusmateriaalit sekä elintarvikkeiden kulutus.
Laskennan tulokseksi saadaan toiminnan vaikutus luonnolle PDF yhteensä kahdentoista eri ekosysteemihaitan osalta. PDF (potentially disappeared fraction of species) on luontojalanjäljen yksikkö, joka kuvaa potentiaalista osuutta lajeista, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon luontohaittaa aiheuttavien ajureiden seurauksena.
Alla olevia kuvia pääset tutkimaan tarkemmin pdf-tiedostoissa: 1) pylväsdiagrammikuva ja 2) taulukko.
Hankkeeseen osallistuivat Espoo, Helsinki, Kangasala, Kauniainen, Liminka, Lohja, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vantaa ja Ylöjärvi.
Luontotyö on nousemassa monissa kunnissa ja kaupungeissa ilmastotyön rinnalle. Liminka, Riihimäki ja Tampere osallistuivat Sitowisen hankkeeseen, jossa 13 kunnalle laskettiin ensimmäistä kertaa luontojalanjälki.
