Suomessa liikenteen työsuhde-etujen verotus suosii edelleen autoilua, ja vähäpäästöisen liikkumisen tukemisessa olisi kehitettävää, käy ilmi diplomi-insinööri Miro Mujusen tekemästä tutkimuksesta.
Sitowisen liikennesuunnittelijana työskentelevän Mujusen diplomityö Kestävän ja joustavan työmatkaliikkumisen edistäminen henkilöstöeduin - Tapaustutkimus Tampereen kaupungin kehityshankkeesta hyväksyttiin Aalto-yliopistossa alkuvuodesta 2022. Tutkimus on osa toimeksiantoa, jossa Sitowise suunnitteli Tampereen kaupungille henkilöstöetujen joustavaa mallia.
Työsuhde-eduilla tarkoitetaan työhön liittyviä luontoisetuja, joita verotetaan palkkatuloina. Niihin kuuluvat esimerkiksi työsuhdematkalippu ja autoetu. Työsuhde-etujen käyttöön voidaan kannustaa ja ohjata veroeduin.
Työsuhde-etujen verotusta uudistettiin vuoden 2021 alusta alkaen. Uutena verotukena otettiin käyttöön polkupyöräetu: työsuhdepolkupyörä on työntekijälle verovapaata tuloa 1 200 euroon asti vuodessa.
Työpaikkapysäköinti ei ole veronalainen luontoisetu, mikä antaa selkeän kilpailuedun työsuhdematkalippuun nähden.
Miro Mujunen, Sitowise
Työpaikkapysäköinti kannustaa autoiluun
Mujusen tutkimuksen mukaan uudet veromuutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta kokonaisuutena liikenteen työsuhde-edut eivät vielä tue riittävästi vähäpäästöistä tai henkilöautolle vaihtoehtoista työmatkaliikkumista.
– Autoetu on edelleen haluttu vaihtoehto, ja verotus suosii sitä. Lisäksi joidenkin etujen, esimerkiksi uuden työsuhdepyöräedun, verotusohjeet aiheuttavat työnantajille hämmennystä, mikä ei välttämättä houkuttele ottamaan vaihtoehtoisia etuja käyttöön, Mujunen sanoo.
Työnantajalla on mahdollisuus ja velvollisuuskin tukea kestävää liikkumista. Halusimme tutkia työmatkoihin liittyviä henkilöstöetuja ja niiden valinnan mahdollisuuksia, koska niiden avulla työnantaja voi konkreettisesti vaikuttaa työmatkaliikkumiseen.
Tiina Leinonen, Tampereen kaupunki
Jos työntekijällä on autoetu, hän voi käyttää työnantajan autoa yksityisajoihin tai kodin ja työpaikan väliseen ajoon.
Autoiluun kannustaa myös se, että työnantajat tarjoavat työntekijöilleen usein ilmaisen tai edullisen pysäköintipaikan.
– Työpaikkapysäköinti ei ole veronalainen luontoisetu, mikä antaa selkeän kilpailuedun työsuhdematkalippuun nähden.
Työsuhdematkalippu on työnantajille verovapaa tapa tukea julkisen liikenteen käyttöä työmatkoissa. Se on myös työnantajalle edullisempi vaihtoehto kuin autoetu, josta työnantajan on maksettava normaalit palkan sivukulut.
Tampereen kaupunki halusi selvittää, miten se voisi vaikuttaa noin 14 000 työntekijänsä valintoihin työmatkaliikkumisessa. Taustalla on Tampereen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä.
– Työnantajalla on mahdollisuus ja velvollisuuskin tukea kestävää liikkumista. Halusimme tässä projektissa tutkia työmatkoihin liittyviä henkilöstöetuja ja niiden valinnan mahdollisuuksia, koska niiden avulla työnantaja voi konkreettisesti vaikuttaa työmatkaliikkumiseen, Tampereen kaupungin projektipäällikkö Tiina Leinonen kertoo.
Suomi jälkijunassa kestävän liikkumisen tuissa
Mujunen tutki, millaisia veroetuihin liittyviä kannustimia vaihtoehtoisten kulkutapojen suosimiseen on otettu käyttöön muualla Euroopassa.
Kävi ilmi, että Suomessa ollaan joitakin muita maita jäljessä kestävän työmatkaliikkumisen tukemisessa, vaikka myös Suomessa edistetään samankaltaista vaihtoehtoisuuteen nojaavaa, kestävää työmatkaliikkumista.
Mujunen ottaa vertailukohdaksi Belgian, jossa on käytössä liikkumisen budjettimalli.
– Se on joustava ja työnantajalle edullinen malli, joka on kehitetty vaihtoehdoksi työsuhdeautolle tai autoedulle. Suomessa ei ole vastaavaa, Mujunen kertoo.
Belgian mallissa työntekijä saa käyttöönsä verovapaan budjetin, jota hän voi hyödyntää monipuolisesti erilaisiin kestävän liikkumisen muotoihin.
Lisäksi muualla Euroopassa on käytössä esimerkiksi käyttöön perustuvia maksuja kiinteiden etujen sijaan, ja työntekijä voi lunastaa itselleen työsuhde-edun luopumalla pysäköintipaikasta. Työnantajalle voidaan myös myöntää erilaisia verohelpotuksia tai muita rahallisia kannustimia, kun työntekijä tulee töihin muuten kuin autolla.
Positiivisilla kannustimilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti liikkumiseen. Ei rangaista autoilusta, vaan tarjotaan vaihtoehtoja ja palkitaan niiden käytöstä.
Miro Mujunen, Sitowise
Työsuhdematkalipun laajennus suunnitteilla
Mujusen mukaan Suomessa verotus ei tue niin sanottujen MaaS-palveluiden käyttöä työmatkoilla. MaaS (Mobility as a Service) -käsitteellä tarkoitetaan liikkumisen palvelullistumista: auton sijaan voi valita esimerkiksi kiinteähintaisen palvelupaketin, joka sisältää julkisen liikenteen, kaupunkipyörät tai vaikkapa sähköpotkulaudat.
– Halusimme projektissa selvittää, miten erilaisia kestävää työmatkaliikkumista tukevia henkilöstöetuja voisi koota toisilleen vaihtoehtoiseksi kokonaisuudeksi, mutta eri etuihin liittyvät verotuskäytännöt ja lainsäädäntö eivät muodosta yhtä kokonaisuutta. Kokonaisuus kaipaa selkeyttämistä, jotta työnantajien olisi mahdollisimman helppo ottaa käyttöön erilaisia etuja, Tiina Leinonen sanoo.
Nykyisin edun käyttäminen kannattaa, jos käyttää julkista liikennettä paljon. Uusi malli houkuttelee myös niitä työntekijöitä, joilla on mahdollisuus esimerkiksi kulkea bussilla pari kertaa viikossa.
Tiina Leinonen, Tampereen kaupunki
Ulkomaisten esimerkkien pohjalta etsittiin toteutuskelpoisia ratkaisuja Tampereelle. Kehityshankkeessa Tampereen kaupungin työntekijöille laadittiin joustavaa työmatkaliikkumista tukeva kehityspolku.
Kehityspolku alkaa nykyisin käytössä olevan työsuhdematkalipun käyttötapojen laajentamisesta muun muassa kertalippuihin.
– Nykyisin edun käyttäminen kannattaa, jos käyttää julkista liikennettä paljon. Uusi malli houkuttelee myös niitä työntekijöitä, joilla on mahdollisuus esimerkiksi kulkea bussilla pari kertaa viikossa, Leinonen kertoo.
Laajennetun työsuhdematkalipun käyttöönotosta Tampereella ei ole vielä päätöksiä, mutta Tampereen kaupungin henkilöstölle tehdyn ennakkokyselyn perusteella mallille on kysyntää. Noin 70 prosenttia 1 200 vastanneesta työntekijästä oli valmis ottamaan käyttöön laajennetun työsuhdematkalipun ainakin osittain.
– Positiivisilla kannustimilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti liikkumiseen. Ei rangaista autoilusta, vaan tarjotaan vaihtoehtoja ja palkitaan niiden käytöstä, sanoo Mujunen.
