Luonto on tärkeä espoolaisille, ja kaupunki on tunnettu vehreydestään. Kasvavassa kaupungissa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on haaste, joka vaatii pitkäjänteistä työtä ja edelläkävijän ajattelua. Espoon luonnon monimuotoisuutta edistävä työ katsoo pitkälle tulevaisuuteen, ja päämäärät on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2035 mennessä.
- Espoossa on jo tehty paljon monimuotoisen luonnon eteen, mutta tarvitsemme uutta tietoa ja keskustelua keinoista, joilla voimme estää Espoon luonnon monimuotoisuuden heikentymisen kaupungin kasvusta huolimatta, avaa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort työn lähtökohtia.
Kuusisto-Hjort painottaa, että kyse on isosta hankkeesta, jota tehdään kaupunkiympäristön toimialan johdolla. Työ on vasta alussa ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Jatkossa tavoitteisiin pääseminen edellyttää myös yhteistyötä kaupunkilaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Kyse on koko kaupungin yhteisestä ponnistuksesta.
Olemme mukana tunnistamassa parhaita jo käytössä olevia keinoja Espoossa sekä kehittämässä luontoviisaita päämääriä.
Vilja Larjosto, Sitowise
Sitowisen projektipäällikkö Vilja Larjosto korostaa hyvän suunnittelun ja yhteistyön merkitystä. Työn taustalla on vahva asiantuntijanäkemys siitä, että luonnon monimuotoisuutta voidaan myös lisätä rakennetussa ympäristössä.
- Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja lisääminen vaatii uusia keinoja ja entistä syvempää ymmärrystä esimerkiksi luontovaikutusten lieventämisestä ja hyvittämisestä. Olemme mukana tunnistamassa parhaita jo käytössä olevia keinoja Espoossa sekä kehittämässä luontoviisaita päämääriä.
- Työtä tehdään kaupunkiympäristön toimialalla tiiviissä yhteistyössä eri keskusten kesken. Sitowise on mukana tiekartan raportoinnissa ja koordinoimassa hanketta. Lisäksi Sitowisen asiantuntijat toimivat Luontoviisas Espoo -hankkeessa asiantuntijoina yhteistyössä kaupungin edustajien kanssa.
Muutakin kuin kompensaatiota
Luontoviisas Espoo -työ jakautuu useisiin eri osiin ja vaiheisiin, joissa muun muassa kehitetään suunnittelun työkaluja, selvitetään mahdollisuuksia ennallistaa Espoon luontoalueita, edistetään luonnon monimuotoisuuden huomioimista maankäytön suunnittelussa ja tutustutaan muiden Euroopan kasvavien kaupunkien käytäntöihin.
Kaupungissa on myös huomioitava viheralueiden ja luontoelämysten merkitys asukkaille.
Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupunki
Yksi hankkeen keskeisistä termeistä on kokonaisheikentymättömyys (No Net Loss). Sen mukaisesti ihmisen toiminta, kuten rakentaminen, ei saisi vähentää luonnon monimuotoisuutta kokonaisuutena. Asiaan liittyvä lainsäädäntö ja käytännöt ovat parhaillaan muotoutumassa. Suomessa uudistuvassa luonnonsuojelulaissa kompensaatiomenettely säilyy vapaaehtoisena, mutta Espoo etsii muitakin keinoja pysäyttää luonnon heikkeneminen.
- Ensisijaisesti luonnolle aiheutuvia haittoja tulee välttää. Kompensaatio eli haittojen hyvitys muualla on vasta viimesijainen keino valikoimassa. Luontoasiantuntijoillamme on hyvää tietoa luontohaittojen lieventämisestä ja kaupunkiluonnon vahvistamisesta, Larjosto kertoo.
- Kaupungissa on myös huomioitava viheralueiden ja luontoelämysten merkitys asukkaille, lisää Kuusisto-Hjort.
Sitowisen tiimi tuntee pääkaupunkiseudun luonnon erityispiirteet
Sitowisen luontoasiantuntijoilla on syvällistä asiantuntemusta luonnon monimuotoisuudesta ja runsaasti ideoita sen elvyttämiseksi myös kaupunkiympäristössä. Mukana on esimerkiksi tutkijataustaisia asiantuntijoita, joilla on laaja kokemus ympäristötutkimuksesta, luontoselvityksien ja arviointien tekemisestä sekä LUMO-ohjelmista.
Työssä mukana olevat sitowiseläiset ovat perehtyneet pääkaupunkiseudun luonnon erityispiirteisiin sekä uuselinympäristöihin muun muassa pääkaupunkiseudun virtavesien ja uhanalaisten luontotyyppien kartoituksissa.
- On tärkeää tunnistaa kriittiset luontoarvot sekä kaupunkiluonnon erityispiirteet suunnittelun varhaisessa vaiheessa ja tukea niitä. Kaupungissa on paljon hyödyntämättömiä pinta-aloja, joilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Mahdolliset väistämättömät haitat voidaan hyvittää esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä elinympäristöjä tai luomalla uusia ekologisia yhteyksiä, kertovat luontoasiantuntijat Jaakko Kullberg ja Lauri Erävuori.
Kuva: Lauri Erävuori
