Porvoolle, Loviisalle ja Sipoolle laadittiin massojenhallinnan toimintamallit sekä toimenpidekortit mallien jalkauttamiseksi organisaatioihin tulevien vuosien aikana.
Sitowise toteutti Porvoon, Loviisan ja Sipoon kanssa projektit kuntien maa-aineshuollon kehittämiseksi ja massojenhallinnan toimintamallien laatimiseksi. Jokaisella kolmella kunnalla oli erilaiset lähtökohdat massojenhallinnan ja rakentamisen kiertotalouden kehittämiselle. Työ aloitettiin laajoilla asiantuntijahaastatteluilla, joiden avulla muodostettiin kuva kuntien nykytilasta sekä heille sopivat tulevaisuuden tavoitteet. Työhön osallistui myös kuntien liikelaitoksia ja sidosryhmiä.
- Haastatteluiden kautta saimme laajasti arvokasta tietoa massojenhallinnan tilanteesta kuntien eri yksiköiltä ja sidosryhmiltä. Toimenpidekorttien muodostamisella yhteisissä työpajoissa varmistettiin toimenpiteiden sopivuus kunkin kunnan tavoitteisiin, resursseihin ja toimintaympäristöön, kertoo Sitowisen hankehallinnan nuorempi asiantuntija Joonas Lindfors.
Projekti koettiin erittäin tarpeelliseksi Sipoon kunnan eri yksiköissä ja se selkeytti eri yksiköiden toimintatarpeita massojenhallinnan suhteen.
Marjo Bruun, Sipoon kunta
Sipoon kunnassa on viimeisten vuosien aikana tehty monia massojenhallinnan tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten työmaiden välistä massojenvaihtoa sekä betonimurskeen ja pintamaiden hyötykäyttöä.
- Sipoo on voimakkaasti kasvava kunta ja tulevaisuudessa tulee paljon rakentamista uusilla asemakaava-alueilla. Tarve tarkemmalle massojenhallinnalle havaittiin ja todettiin että, massojenhallinta olisi hyvä miettiä jo kaavoja laatiessa ja näin ollen koko hankeen elinkaaren ajan. Projekti koettiin erittäin tarpeelliseksi Sipoon kunnan eri yksiköissä ja se selkeytti eri yksiköiden toimintatarpeita massojenhallinnan suhteen. Projektin myötä saimme toimenpidekortit, joita on hyvä seurata edistääksemme massojenhallintaa kunnassa, sanoo Sipoon kuntatekniikan päällikkö Marjo Bruun.
Projektin yhteydessä määriteltiin konkreettisia toimenpiteitä, joita voidaan lähteä edistämään.
Suvi Peltola, Loviisan kaupunki
Loviisassa on myös otettu ensimmäisiä askelia kohti tehokkaampaa massojenhallintaa muun muassa hyötykäyttämällä hiekoitushiekkoja kuntopolkujen rakentamisessa. Nyt laadittu toimintamalli tukee työn jatkamista seuraavalle tasolle.
- Loviisan kaupunki halusi kehittää omaa massojenhallintaa muun muassa ilmastonäkökulmat huomioiden sekä tutkia, onko kuntarajat ylittävälle massojenhallinnalle edellytyksiä. Osallistuminen projektiin oli oiva tilaisuus kuulla asiantuntijoiden ja sidosryhmien ajatuksia, miten massojenhallintaa voisi kehittää. Projektin yhteydessä määriteltiin konkreettisia toimenpiteitä, joita voidaan lähteä edistämään, kertoo Loviisan kaupungin suunnitteluinsinööri Suvi Peltola.
Sitowise suunnitteli ja veti hienosti laajasti kaupungin eri toimialoja osallistavan projektin.
Enni Flykt, Porvoon kaupunki
Porvoossa on toteutettu jo monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä rakentamisessa tarvittavan massojenhallinnan tehostamiseksi. Kaupunki on muun muassa pyrkinyt hankkimaan alueita, joissa ylijäämämaiden hyötykäyttö on mahdollista, sekä laatinut rakennushankekohtaisen massatasapainolaskelman yhteen ison kokoluokan infrarakennusurakkaan.
- Tilasimme työn Sitowiseltä haastattelun jälkeen. Toimintamallin ja toimenpidekorttien laatiminen oli asetettu toimenpiteeksi Porvoon kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa ja jo aikaisemmin Syken Circwaste-hankkeessa. Sitowise suunnitteli ja veti hienosti laajasti kaupungin eri toimialoja osallistavan projektin. Koska toimenpiteet on valittu osallistaen, niiden saaminen toteutukseen on jo ottanut työstettäessä ensimmäisen askeleen, kertoo Porvoon kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt.
Ryhmän keskusteluissa tuli hyvin esille, miten kuntien massojenhallinnan lähtökohdat ovat erilaisia, mutta haasteita on tarpeellista ratkaista yhdessä yli kuntarajojen.
Leena Alihakkola, Posintra
Vaikka lähtökohdat sekä tarpeet maamassojen hyötykäyttöön olivat kunnilla erilaiset, niitä yhdistivät samanlaiset haasteet. Tietoa kaivettavista ja tarvittavista massoista ei juurikaan kerätä keskitetysti tai hyödynnetä niin, että se tukisi hyötykäytön toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla. Myös työmaiden eriaikaisuus aiheuttaa haasteita muun muassa niiden välisille massojenvaihdoille. Massojenhallintaa tehdään kunnissa muun työn ohessa, eikä sille ole kohdennettu omia resursseja tai luotu valmiita prosesseja.
- Useimmiten tietoa massoista syntyy vasta, kun rakentaminen on jo käynnissä. Jotta massojen hyötykäyttöä voitaisiin pohtia etukäteen, tulisi jo suunnitteluvaiheessa olla käytettävissä alustavia arvioita siitä, millaisia massoja työmailla tullaan käsittelemään ja tarvitsemaan. Myös eri työmaiden aikataulujen ennakoiva kartoittaminen mahdollistaa keskinäisen massayhteistyön ja mahdollisen töiden vaiheistuksen hyötykäytön tehostamiseksi, sanoo Sitowisen hankehallinnan vanhempi asiantuntija Tytti Anttila.
- Pienemmillä kunnilla ja kaupungeilla ei useinkaan ole massakoordinaatioon tarvittavia resursseja ja hankkeen lopuksi perustimme Porvoon, Loviisan ja Sipoon kanssa yhteisen massakoordinaatioryhmän, jonka kautta Sitowisen projekteja valmisteltiin. Ryhmän keskusteluissa tuli hyvin esille, miten kuntien massojenhallinnan lähtökohdat ovat erilaisia, mutta haasteita on tarpeellista ratkaista yhdessä yli kuntarajojen ja vertaistuki naapurikuntien kesken on arvokasta, toteaa Posintran kestävän liiketoiminnan johtaja Leena Alihakkola.
Posintra Oy on kehitysyhtiö, joka toimii itäisellä Uudellamaalla. Yhtiö tukee alueen yrityksiä ja muita toimijoita muun muassa vihreän siirtymän edistämisessä ja keskinäisten yhteysverkostojen vahvistamisessa. Posintra oli mukana Circular Economy Goes East and West -hankkeessa (CEGO), jossa vauhditettiin kiertotalouden liiketoimintapotentiaalien toteutumista sekä Uudenmaan laajuisen kiertotalouden liiketoimintaekosysteemin rakentumista. Posintran osahankkeessa paneuduttiin maa-ainesten kiertotalousajatteluun yhdessä Porvoon kaupungin kanssa.
Kaikkien kuntien rakentamisvolyymi ja resurssit eivät välttämättä itsessään riitä tehokkaaseen massojenhallintaan.
Tytti Anttila, Sitowise
- Alueellisen ja seudullisen yhteistyön merkityksestä kertoo se, että tilaaminen valmisteltiin yhteistyössä Sipoon ja Loviisan kuntien kanssa ja lisäksi alueellinen jäteyhtiö on ollut alusta asti mukana seuraamassa hanketta. Projekti on myös herättänyt kiinnostusta pääkaupunkiseudun länsipuolellakin, jossa on samantyyppisiä haasteita, Flykt sanoo.
- Yhteistyö Porvoon ja Loviisan kanssa on tärkeää, jotta massojenhallinta saadaan sujuvaksi ja massatarpeeseen pystytään vastaamaan. Yksinään Sipoon kunnan sisällä oleva massatarjonta ja -tarve eivät kapasiteetiltaan ole välttämättä tarpeeksi suurta takaamaan sujuvaa massojenhallintaa juuri sillä hetkellä olevaan massatarjontaan. Tämän takia yhteistyö lähikuntien ja kaupunkien kanssa katsotaan tarpeelliseksi, lisää Bruun.
Myös Loviisan kaupunki näkee, että alueellisella yhteistyöllä voisi olla potentiaalia kuntarajojen lähellä.
Vihreä siirtymä sekä asetetut ilmastotavoitteet ovat tuoneet rakentamisen kiertotalouden kentälle uusia kuntia ja kaupunkeja. Tavoitteita maamassojen ja uusiomateriaalien hyötykäytön lisäämiseen on muodostettu kunnissa strategiatasolla, josta niitä on siirretty itse rakentamiseen. Tavoitteet mahdollistavat myös merkittäviä kustannussäästöjä sekä alueellista ja seudullista yhteistyötä.
- Kaikkien kuntien rakentamisvolyymi ja resurssit eivät välttämättä itsessään riitä tehokkaaseen massojenhallintaan. Seudullisella yhteistyöllä tehokkuutta ja hyötyjä voidaan kuitenkin saavuttaa, ja samalla neitseellisten maa-ainesten käyttöä voidaan vähentää, Anttila toteaa.