Suomalaisten kuntien kulutusperusteisia päästöjä selvitetään nyt jo kolmatta kertaa Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa hankkeessa. Kulutusperusteisiin päästöihin lasketaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt riippumatta päästöjen tuotantopaikasta.
Jokapäiväiset arjen valinnat, kuten se, mitä syömme, miten liikumme ja mitä kulutamme ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Voimme valinnoillamme joko pienentää tai kasvattaa omaa hiilijalanjälkeämme. Kun yhä useampi meistä tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.
Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi sillä, miten pitkään käytämme hankkimiamme vaatteita, on iso merkitys kulutuksemme kasvihuonekaasupäästöihin. Yksittäisen vaatteen käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen (49 prosenttia). Sama koskee myös kodintekstiilejä.
Kun vaatteita käytetään pidempään, vähenee tarve tuottaa uusia vaatteita. Tämä vähentää tuotantoon liittyviä päästöjä.
- Laadukkain tai ekologisinkaan vaate ei ole hyvä valinta, jos sen käyttökerrat voi laskea yhden käden sormilla. Kun vaatetta käytetään pidempään, vähenee tarve tuottaa uusia vaatteita, mikä puolestaan vähentää tuotantoon liittyviä päästöjä, kertoo LCA-asiantuntija Milla Lehikoinen Sitowiselta.
Vaatteita kannattaa siis opetella käyttämään pidempään. Vaatteiden ja tekstiilien huoltaminen sekä oikeaoppinen säilytys tuovat lisää käyttövuosia. Korjaamalla tai korjauttamalla vältät sen, ettei vaatteesi turhaan loju käyttämättömänä kaapissa.
Myös sillä, mitä lautasellemme laitamme, on merkitystä hiilijalanjälkemme kannalta. Erityisesti lihan, ja varsinkin naudanlihan, käytön vähentäminen ja korvaaminen muilla proteiinilähteillä ja erityisesti kasviproteiineilla ovat keittiössä avainasemassa ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta. Erityisesti miesten proteiinin saanti on nykyisin aivan liian korkeaa.
Esimerkiksi siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon vähentää ruokailun kasvihuonepäästöjä jopa kolmanneksella.
Myös uudet, vuonna 2024 julkaistut, kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat meitä kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita paitsi terveys- myös ympäristösyistä.
- Yksittäisen aterian tasolla, voimme vähentää ilmastovaikutusta jopa 90 prosenttia, korvaamalla naudanliha kasviproteiinilähteellä, ravitsemuksellinen tasapaino säilyttäen. Ruokavaliotasolla päästövähennys ei luonnollisesti ole läheskään näin suuri siirryttäessä kohti ravitsemussuositusten mukaista syömistä, mutta potentiaalia päästövähennyksiin on paljon, luonnehtii ruokavalintojen päästövähennysten mittakaavaa erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.
Suomalaisten kuntien kulutusperusteisia päästöjä selvitetään nyt jo kolmatta kertaa Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa hankkeessa. Kulutusperusteisiin päästöihin lasketaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt riippumatta päästöjen tuotantopaikasta.
Laskentatapa täydentää yleisesti käytettyä kasvihuonekaasupäästöjen alueellista tarkastelua. Yhdessä nämä kaksi laskentaa tarjoavat kattavamman kuvan kunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Tänä vuonna kulutusperusteisten päästöjen laskennassa on keskitytty erityisesti tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta syntyvien päästöjen laskentaan ja sen potentiaalin määrittämiseen, mitä voisimme kestävimmillä valinnoilla saavuttaa.
Hankkeessa on mukana 22 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Ii, Joensuu, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Orimattila, Oulu, Riihimäki, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa ja Ylöjärvi.
