Merikuljetuksia koskevat entistä tiukemmat päästörajoitukset, jotka edellyttävät kansainvälisten merikuljetusten päästöjen kehittymisen seurantaa.

Samoin erilaiset meriliikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet edellyttävät päästöjen arvioimista. Tarvetta on seurata Suomen merikuljetusten päästöjen kehittymistä Suomen tuonnissa ja viennissä koko merimatkan osalta - myös Suomen aluevesirajojen ulkopuolella.

Olemme tuottaneet kokonaispäästömallin ja päästövertailumallin Suomen kansainvälisen meriliikenteen tavarakuljetusten päästöjen, niiden ulkoisten kustannusten sekä polttoaineen kulutuksen ja polttoainekustannusten laskentaan. Lisäksi mallit auttavat seuraamaan kehityksen trendejä ja laatimaan erilaisia päästöskenaarioita.

Monipuolista päästötietoa merenkulkualan käyttöön

Meriliikenteen päästömallit on luotu asiantuntijoiden, erityisesti merenkulkualan viranomaisten ja niiden sidosryhmien käyttöön. Mallit sisältävät tietoa satamapäästöistä lähtö- ja määräsatamissa sekä koko merimatkan päästöistä merialueittain Suomen ja ulkomaan satamien välillä.

Meriliikenteen päästöjä tullaan edelleen ja yhä enemmän rajoittamaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön toimesta. Näihin muutoksiin vastataan esimerkiksi laivoja ja laivamoottoreita kehittämällä.

Ilkka Salanne, Sitowise

Suomen kansainvälisessä meriliikenteessä kuljetetun lastin määrä on kasvanut vuodesta 2015 alkaen. Viennin osuus kuljetussuoritteesta on suurempi kuin tuonnin.

Hiilidioksidipäästöjen määrän kehitys noudatteleekin liikenteen määrän kehitystä. Rikkidioksidipäästöt ovat olleet vuodesta 2015 alkaen selvästi alhaisemmalla tasolla johtuen rikkidirektiivistä sekä raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden pienenemisestä.

”Mallien avulla voidaan esitellä eri tahoilla Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöt merialueilla. Malleilla voidaan lisäksi skenarioida monipuolisesti laivaliikenteen toiminta- ja säädösympäristön muutosten vaikutuksia”, kertoo johtava konsultti Ilkka Salanne Sitowisen logistiikkatiimistä.

Polttoainelähde, keskinopeus ja liikenteen määrä avainasemassa

Kokonaispäästömalli laskee Liikenneviraston (nykyinen Väylävirasto) meriliikennetilastojen avulla vuosilta 2005-2017 Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen

  • tavarakuljetusten kokonaispäästöt
  • päästökustannukset
  • polttoaineen kulutuksen
  • polttoainekustannukset alustyypeittäin ja merialueittain tuonnissa ja viennissä.

Kokonaispäästömallissa voidaan muodostaa aikasarjoja eri perustein: alustyypit, liikennealueet ja tavaralajit. Kokonaispäästömallilla voidaan tehdä skenaarioita muuttamalla muun muassa polttoainetietoja, keskinopeutta, aluskokoja, lastien osuuksia yhteispainosta (DWT) sekä alue-, tavaralaji- ja alustyyppijakaumia.

Päästövertailumallilla voidaan puolestaan tehdä päästömäärien ja polttoaineen kulutuksen vertailuja valitun satamaparin vuoden 2017 liikenteen perusteella, kun laivan tyyppiä, kokoa, lastin osuutta DWT:stä, polttoainetta tai nopeutta muutetaan. Päästövertailumallissa on mukana vuoden 2017 liikennemääriltään 50 suurinta ulkomaan satamaa ja niiden vastasatamat Suomessa (38 satamaa). Päästövertailumallin toisessa osassa päästöt lasketaan aluskäyntikohtaisesti.

Meriliikenteen päästömallien pohjalta voidaan laatia erilaisia skenaarioita meriliikenteen päästöjen kehityksestä ja eri muuttujien vaikutuksesta.

”Meriliikenteen päästöjä tullaan edelleen ja yhä enemmän rajoittamaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön toimesta. Näihin muutoksiin vastataan esimerkiksi laivoja ja laivamoottoreita kehittämällä. Esimerkiksi LNG-alukset tulevat yleistymään”, Salanne kertoo.

Myös operatiivisin keinoin kuten laivojen kulkunopeutta alentamalla varustamot voivat vähentää huomattavasti laivojen päästöjä ja polttoainekustannuksia. Kulkunopeuden vähentämisen kannattavuus on kuitenkin riippuvainen kyseisen merirahtimarkkinan tilanteesta ja muistakin tekijöistä.

Jatkuvasti päivittyvää tietoa

Ensimmäiset versiot meriliikenteen päästömalleista valmistuivat jo vuonna 2009. Tästä eteenpäin mallien tietosisältöjä on rikastettu säännöllisesti esimerkiksi aikasarjojen, alustyyppien ja merialueiden osalta.

Uusin päivitys on keväältä 2018, jolloin lisättiin vuosien 2016 ja 2017 liikennemäärät sekä tehtiin teknisiä päivityksiä. Malleja päivitetään jatkossakin tulevien vuosien liikennetiedoilla ja päästölaskelmilla.

Projektin toteutti Sitowise, ja projektin rahoituksesta ja ohjauksesta on vastannut Liikenteen Turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto (nyk. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto).