Valtioneuvoston koronaepidemian hillitsemiseksi asettama etätyösuositus pakotti monia työntekijöitä omaksumaan uusia tapoja työskennellä. Toimiston sijaan työskentelypisteitä on perustettu kotien nurkkauksiin. Pitkälti etätyöskentelyn ja poikkeusolojen johdosta esimerkiksi Helsingin sisääntuloväylillä mitattiin liikenteen vähentyneen huhtikuun alussa peräti 45 %. Hiljentynyt liikenne pienensi hiilidioksidipäästöjä ja paransi ilmanlaatua useilla alueilla.

Koko maan laajuinen valtioneuvoston suositus etätyön tekemiselle päättyi 1. elokuuta, vaikkakin se palautettiin joillekin alueille jo elokuun puolivälissä. Joka tapauksessa työnantajilla on nyt pohdittavana, mitkä kevään aikana testatuista käytännöistä kannattaa säilyttää etätyösuosituksen poistuttua ja mitkä ei.

Tutkimustemme mukaan harva edes haluaisi tehdä etätyötä 5 päivää viikossa, mutta moni toimistotyöntekijä olisi jatkossakin kiinnostunut työskentelemään osan viikosta kotoa käsin. Useat avokonttoreissa työskentelevät ovat huomanneet, että keskittymistä vaativat työt sujuvat kodin rauhassa paremmin kuin toimistolla.

Kokoontumisrajoitusten myötä myös etäkokouksista tuli monelle arkipäivää. Etäkokousten lisääntymisen myötä monet kunnat ja muut työnantajat ovat säästäneet työasioinnin matkakustannuksissa. Ehkä tätäkin merkittävämpi on kuitenkin ollut matkustamiseen käytetyn ajan väheneminen, joka on voitu hyödyntää itse työn tekemiseen.

Itse olen jo useampi vuosi sitten havainnut etätyön helpottavan lapsiperhearjen ja työelämän yhteensovittamista. Myös sisäiset etäkokoukset olivat yhtiössämme arkipäivää jo ennen koronaa. Koronatilanteen myötä kuitenkin myös monet asiakastapaamiset ovat vaihtuneet Teams-kokouksiksi.

Vaikuttaakin sille, että etätyöskentelyä ja -kokouksia kohtaan tunnetut ennakkoluulot ovat karisseet. Nyt tiedetään, että yhteinen tekeminen – kahvitauoista post-it-lapputyöpajoihin – toimivat vallan mainiosti myös etäyhteyksien varassa.

Hyvinvointia ja kustannussäästöjä työmatkaliikkumisen käytäntöjä kehittämällä

Työtehtävissäni olen päässyt auttamaan monia kuntia ja yrityksiä viisasta liikkumista edistävän työkulttuurin luomisessa. On ollut mahtava huomata, miten nopeasti työmatkaliikkumisen toimilla voidaan saavuttaa todella merkittäviä päästövähenemiä.

Koronatilanteen takia omat liikkumis- ja työskentelytavat ovat nyt monilla pohdinnassa. Voisiko matkan tehdäkin, vaikka pyörällä, jolloin omaan arkeen saisi helposti myös pienen tai isomman liikunta-annoksen? Vaikka työmatkan kulkutapa on työntekijän oma valinta, työnantajan vastuulla olevat liikkumisen olosuhteet, käytännöt, edut ja viestintä vaikuttavat työntekijän kulkutapavalintaan.

Etätöiden ja etäkokousten hyödyntäminen sopivassa määrin on osa viisaan työmatkaliikkumisen kokonaisuutta.

Etätöiden ja etäkokousten hyödyntäminen sopivassa määrin on osa viisaan työmatkaliikkumisen kokonaisuutta. Viisasta työmatkaliikkumista voidaan edistää viestinnän, käytäntöjen, työsuhde-etujen tai kiinteistön olosuhteiden kautta. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun kaikkia näitä mietitään yhtenä kokonaisuutena.

Nähtäväksi jää, minkälaiset vaikutukset korona-aika jättää työelämään, milloin palaamme normaaliin ja mitä se normaali edes silloin on. Kuten elämässä muutenkin, kannattanee tästäkin ajasta etsiä hyödyt ja keksiä keinot, joilla niistä voidaan nauttia myöhemminkin.