Jopa 70% maailman päästöistä syntyy kaupungeista. Kaupungeissa syntyviin päästöihin, kuten liikenteen, rakentamisen ja energiankulutuksen päästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi sillä, miten kaupunkeja suunnitellaan. Jotta päästöjä voidaan vähentää, on ymmärrettävä, mistä ilmastovaikutukset syntyvät, millaisilla suunnitteluratkaisuilla on vaikutusta päästöjen syntymiseen ja millaisilla ratkaisuilla päästöjä voidaan vähentää.
Kaavojen ilmastovaikutusten arviointia tehdään tällä hetkellä hyvin vaihtelevilla tavoilla. Näin sekä kaavoittajalle että päätöksentekijälle tuleva tieto suunnitelmien ilmastovaikutuksista on vaihtelevaa ja usein myös vaikeasti tulkittavaa. Ovatko päästöt suuret vai pienet verrattuna vastaaviin hankkeisiin? Entä miten päästöjä voitaisiin vähentää? Ilmastovaikutusten arviointi edellyttää kallista ja aikaa vievää konsulttityötä, jolloin sitä ei voida tehdä kattavasti kaikkien hankkeiden ja kaavojen kohdalla. Eri vaihtoehtojen ilmastovaikutusten vertailu on työlästä ja jää usein tekemättä.
Mitä jos kaavaratkaisun ilmastovaikutukset olisikin mahdollista arvioida niin helposti, että kuka tahansa voisi tehdä sen 15 minuutissa saaden vertailukelpoiset ja helposti tulkittavat tulokset?
Uusi alueidenkäyttölaki tulee määrittelemään sen, edellytetäänkö kaavoituksen yhteydessä ilmastovaikutusten arviointia ja millä tavalla arviointi tulisi tehdä. Järjestimme Asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -hankkeessa mukana olleiden kumppanikaupunkien, ympäristöministeriön ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa keskustelutilaisuuden, jossa pohdimme, miten kaavoituksen ilmastovaikutuksia tulisi arvioida, jotta vaikutusten arviointi olisi mahdollisimman luotettavaa, vaikuttavaa ja johtaisi kaupunkeja suunniteltaessa ja rakennettaessa vähähiilisempiin toteutustapoihin.
Asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -kehityshankkeessa mukana olevat kaupungit kokivat arvioinnin olleen hyödyllistä eri suunnitteluvaihtoehtojen vertailussa ja testaamisessa. Keskeisenä asiana nähtiinkin, että ilmastovaikutusten arvioinnissa edellytetään vertailtavuutta ja tulosten helppoa tulkittavuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että arviointi edellytetään tehtävän samanlaisten reunaehtojen mukaan kaikissa hankkeissa, jolloin eri hankkeita ja eri hankevaihtoehtoja voidaan helposti vertailla keskenään ja että tulokset pystytään jakamaan pienempiin kokonaisuuksiin niin, että nähdään, mistä osasta suunnitteluratkaisua päästöt syntyvät.
Kun tulokset ovat vertailtavissa ja helposti tulkittavissa, voidaan ne liittää paremmin myös kunnan laajempiin ilmastotavoitteisiin ja tulkita, ovatko tehdyt suunnitteluratkaisut ohjaamassa kuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa vai tekevätkö ne työtä tavoitteen saavuttamista vastaan.
Kaavan sijaintiin liittyvillä kysymyksillä on merkittävä vaikutus kaavan ilmastovaikutuksiin: sijainti kaupunkirakenteessa ja maaperä vaikuttavat suuresti esimerkiksi rakentamisen ja liikenteen päästöihin. Siksi ilmastovaikutusten arviointia olisi tärkeä tehdä myös asemakaavaa edeltävissä suunnitteluvaiheissa. Myös asemakaavavaiheessa tehtävillä suunnitteluratkaisuilla on kuitenkin merkittävä vaikutus päästöjen syntymiseen. Esimerkiksi rakennusten rakennustavat ja materiaalit, käyttötarkoitus, sekä käytön määrä vaikuttavat merkittävästi liikenteen ja energian päästöihin.
Ilmastovaikutusten vertailun mahdollistavalla ja helposti tulkittavalla arvioinnilla voidaan vaikuttaa suuresti siihen, miten kaupunkisuunnittelu vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
Siksi on tärkeää, että kaavahankkeilta edellytetään laadukasta ja tarkkaa ilmastovaikutusten arviointia. Tässä työssä haluamme Sitowisella olla auttamassa niin kuntia kuin rakennushankkeitaan pohtivia yrityksiä, jotta vaikutusten arviointi voidaan tehdä nopeasti ja helposti ja mahdollistaa näin ilmaston kannalta kestävämpien vaihtoehtojen vertailun jo suunnittelun alkuvaiheessa.
Kuva: Anders Koponen
