Katu, keho ja reitit arjessa
Katutila on kaupungin julkinen näyteikkuna. Se viestii alueen luonnetta ja elämäntapaa sekä tarjoaa yllättäviäkin kokemuksia. Sitowisellä luodaan jatkuvasti erilaisia katuympäristöjä keskustoihin.
Suunnittelemme ympäristöämme pitkälti näköaistin pohjalta, usein tietokoneella. Mihin menemmekin, silmiemme lisäksi kannamme kaikkialla mukanamme muutakin kehoamme. Kehon ulottuvuuksia kuten tasapaino-, tunto- ja liikeaistia hyödynnetään arjen liikkumisessa hyvin yksipuolisesti. Kunnolliseksi koettu kaupunkilaisuus on kävelyä tai istuskelua. Samaan aikaan suomalaisten kansanterveyden vaivoina ovat mm. sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat sekä masennus. Niiden selättämiseksi tarvitsemme enemmän arkiliikuntaa, ulkoilua ja sosiaalisia suhteita.
Teemme katutilassa terveyttämme ja hyvinvointiamme koskevia valintoja: miten liikumme ja kohtaamme toisia kaupunkilaisia. Kaupunkisuunnittelun välillisiä vaikutuksia terveys- ja sosiaalikuluihin on hahmoteltu sote-uudistuksen vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kysymyksen on nostanut esiin myös Gehl Institute. Meillä kaupunkisuunnittelijoilla onkin ehkä aiempaa ymmärrettyä suurempi vastuu terveys- ja sosiaalikuluista järjestäessämme katutilaa.
Yhtälön avaaminen tanssilla
Voisiko keholle antaa arjen liikkumisessa enemmän virikkeitä ja tarkoituksen? Maisema-arkkitehtuurin kandidaatintyöni Liikkeellä notkistettu katutila (2018) tavoitteeksi tuli laajentaa katusuunnittelun kehollisuuden näkökulmaa sekä monipuolistaa suomalaista maisema-arkkitehtuuria. Työssä kehitettiin strategia ja askelmerkkejä ulkoilevamman elämäntavan visiolle.
Työn menetelmänä oli lainata oppeja toiselta alalta, tanssista. Tanssin ammattilaisilla on vahva osaaminen liikkeen, aistien ja ihmisen kokonaisvaltaisuuden hahmottamisessa. Tanssitaiteilija ja koreografi Tero Saarisen ja balettimestari Francis Guardian lisäksi työhön on haastateltu Sitowisen katusuunnittelua taitavia maisema-arkkitehteja, Monica Elander-Heinoa ja Marja Oittista. Lisäksi hyödynnettiin kirjallisuutta.
Kohti ulkoilevampaa kaupunkilaista
Kandidaatintyön päätuloksena korostuu tarve uudistaa katusuunnittelua paremmin ulkona olemista ja ihmisen luontaista liikettä palvelevaksi. Esteettömyys on siten myös mahdollisuutta päästä houkuttelevien liikkumismahdollisuuksien ääreen.
Keskeisimmät esiin tuodut askelmerkit luovan liikkeen lisäämiseen katutilassa ovat:
1) katusuunnittelun näkeminen taiteenalana,
2) katutilojen uudistaminen liikkumisen tavat tiedostamalla ja tilankäyttöä tehostamalla sekä
3) rohkaiseminen nykyistä vapaampaan kaupunkitilan käyttöön.
Tämä edellyttää eri alojen toimijoiden nykyistä vahvempaa yhteistyötä. Ennen kaikkea on tärkeää määritellä riittävän aikaisessa vaiheessa paikalliset tavoitteet, joita sovelletaan eri suunnittelutasoilla aina strategioista kadun toteutukseen asti.
Oma-aloitteinen liike käytännössä
Kandityössä eritellään luovaan, oma-aloitteiseen liikkeeseen tarvittavia tekijöitä sekä keinoja vähentää katutilan jäykkyyttä ja totisuutta. Luovalle liikkeelle otolliset olosuhteet saadaan, jos ihminen kokee olevansa turvassa, tekemisensä olevan hyväksyttyä ja ennen kaikkea itse halua kokeilla kehonsa käyttöä juuri kyseisessä paikassa. Katuympäristön tulisikin olla räätälöity paikalliseen kontekstiin ja sen käyttäjäryhmille. Käyttäjien osallistamisessa kannattaisi hyödyntää maisema-arkkitehtien lisäksi mm. palvelumuotoilun, tanssin ja toimintaterapian ammattilaisia. Materiaalien, rakenteiden ja pinnoitteiden sekä kasvillisuuden kautta voidaan viestiä käyttötarkoituksesta sekä vaikuttaa ilmapiiriin.
Sitowiseläisten osaaminen avuksi
Sitowise voisi vahvistaa luovaa liikettä esimerkiksi suunnittelijoiden lisääntyvinä ulkoilukokouksina ja taukohyppyinä trampoliinilla, ottamalla paikalliset laajalti mukaan (kuten parhaillaan Mikkelin kävelypainotteisen kadun kokeiluhankkeessa) sekä kehittämällä jatkossakin rohkeasti katusuunnittelua taiteenalana suunnittelukilpailuissa. Voi myös nykäistä hihasta omia palvelumuotoilun osaajiamme. Keskeisintä on oman vastuun tiedostaminen suomalaisten terveydessä sekä aistien herättely itse ulkona liikkuessa ja katusuunnittelun projekteissa.
Osa suunnittelijan ammattitaitoa on ajatella totuttuja asioita uudella tavalla. Sitowisen vahvuus on eri suunnittelun ammattilaisten yhteistyön kepeys. Meillä on siten valmiudet olla uudistamassa katuympäristön suunnittelun prosesseja ja tavoitteita halki Suomen. Voisitko sinä seuraavassa projektissamme saada jonkun kaupunkilaisen ulos kokeilemaan kehonsa rajoja ja kohtaamaan paremmin kanssaihmisiä?
