Miksi on tärkeää tukea ikäihmisten itsenäistä liikkumista ja miten sen teemme?
Suomessa iäkkäät asuvat hyvin erilaisissa asuinympäristöissä, kuten kaupunkien keskustoissa, palvelutaloissa, kylien taajamissa sekä haja-asutusalueilla. Ikäihmisen asuinpaikka ja paikkakunta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet heillä on päästä palveluiden, vapaa-ajanviettomahdollisuuksien ja sosiaalisten piirien ääreen.
Ikääntyessä ihmisessä tapahtuu fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia. Ikääntyminen näkyy eri ihmisissä hyvin eri tavoin ja muutokset voivat tapahtua toisilla nopeammin. Luusto ja lihasvoima heikkenevät ja toiminnot hidastuvat. Tarkkaavaisuuden säätely ja sen suuntaaminen heikentyvät, valppauden ylläpitäminen vaikeutuu. Myös havaintomotorinen toiminta, kuten tasapainon ylläpitäminen heikkenee. Toimintakyky muuttuu myös esimerkiksi sairauksien ja lääkkeiden käytön myötä. Tasapainon, tarkkaavaisuuden ja lihasvoimien heikentyessä, mahdollisuudet ikäihmisen omatoimiseen liikkumiseen muuttuvat. Ikäihminen ei enää jaksakaan kävellä tai pyöräillä yhtä pitkiä matkoja kuin aiemmin, monimutkaisten ja uusien joukkoliikennevälineiden käyttö tuntuu vaikealta ja ikäihminen voi joutua luopumaan ajokortistaan.
Ajokortti voi olla useille iäkkäille elinehto heidän asuessaan kaukana taajamista ja palveluista. Kun autolla ajaminen ei enää ole mahdollista, ei yleensä tavallinen polkupyöräkään ole sopiva kulkumuoto, sillä se vaatii usein vielä enemmän tarkkaavaisuutta, tasapainoa ja hienomotoriikkaa kuin autolla ajaminen. Kun autolla ajaminen ja pyöräily eivät ole enää mahdollisia, on vaihtoehtoina yleensä lyhyiden matkojen käveleminen tai julkisen liikenteen käyttäminen. Kävellen pystytään tekemään lyhyitä matkoja, ja pidemmillä matkoilla ikäihminen voi käyttää asiointiliikennettä, mikäli kunnassa on ikäihmisen tarpeisiin vastaavat asiointiliikenteen palvelut.
Ikäihmisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hänen toimintakykynsä säilyisi mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään. Tällöin hän kykee itsenäiseen elämään, selviää paremmin arkiaskareistaan ja pystyy liikkumaan asioille ja palveluiden ääreen omin voimin. Toimintakyvyn ylläpitäminen vaatii erityisesti aktiivista liikkumista. Liikunta ylläpitää kestävyyttä sekä tasapainon ja nopeuden säilyttämistä ja on myös yhteydessä pitkään elinikään ja pienentyneisiin terveysriskeihin. Liikunnallinen aktiivisuus parantaa myös tiedollisia toimintoja kuten tiedon käsittelyä, muistia ja päätöksentekoa. Lisäksi itsenäisen liikkumisen ylläpitäminen lisää elämän tarkoitukselliseksi kokemista ja tukee omien tavoitteiden saavuttamista.
Ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja itsenäistä liikkumista voidaan tukea kunnissa useilla eri keinoilla. Viestinnän keinoin voidaan tuoda iäkkäille tietoa eri palveluista, asiointiliikenteestä, harrastusmahdollisuuksista tai vaikka kotijumppaohjeista, joiden avulla iäkkäät voivat ylläpitää toimintakykyään.
Kunnat sidosryhmineen voivat järjestää erilaista toimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja toteuttaa esimerkiksi ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, kampanjoita, rakentaa penkkilenkkejä sekä lisätä puistoihin jumppavälineitä ja levähdyspaikkoja.
Toimivalla infralla on merkittävä rooli iäkkäiden itsenäisen liikkumisen mahdollistamisessa. Merkittävä osa ikäihmisten aktiivisuudesta tapahtuu osana arkea: kotona tai sen lähiympäristössä. Lähiympäristön tulisi mahdollistaa turvallinen ja monipuolinen liikkuminen esimerkiksi kävelyyn, pyöräilyyn ja pyörätuolilla liikkumiseen. Esteetön, selkeä ja turvallinen ympäristö rohkaisee ikäihmistä itsenäiseen liikkumiseen sekä asiointimatkoilla että vapaa-ajan liikkumisessa. Yhteistyö kuntien teknisen toimen ja hyvinvointialueiden sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen välillä voi tuoda uusia tärkeitä näkökulmia suunnitelmiin jo ennen kohteiden toteutusta. Vanhus- ja vammaisneuvosto voivat esimerkiksi kommentoida suunnitelmia omista näkökulmistaan.
Olemme kaikki tulevaisuuden iäkkäitä. Nyt on aika alkaa toteuttaa sopivaa toimintaympäristöä, joka mahdollistaa paitsi hyvän elämänlaadun tämän päivän ikäihmisille, myös tulevaisuudessa meidän itsenäisen liikkumisemme.
Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenviikkoa vietetään 6.-13.10.2024 teemalla Hyvä arki, hyvä mieli – En bra dag, ett gott humör.
