Visioita ja mahdollisuuksia - älykkään ja kestävän liikenteen tulevaisuus

Sitowise osallistui syyskuussa järjestettyyn ITS World kongressiin yhdessä useiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa Nordic+ yhteisosastolla. ITS World kongressi on älykkäiden liikennejärjestelmien saralla yksi alan keskeisimmistä tapahtumista, jossa alan asiantuntijat, päättäjät ja muut sidosryhmätoimijat teollisuudesta akatemiaan kokoontuvat keskustelemaan alan viimeisimmästä kehityksestä. 

Tämän vuoden kongressin anti keskittyi erityisesti neljään pääteemaan: kaupunkiliikenne, päästötön liikenne, liikenteen automaatio sekä innovaatiot. Mitä näissä teemoissa siis on meneillään? Alle oleva tiivistelmä on kirjoitettu kongressin pääraportoijan Wolfgang Hoefsin päätöslauselman pohjalta.

Kaupunkiliikenne

Tekoälylle löytyy jatkuvasti uusia käyttökohteita ja sitä sovelletaan liikenteen hallinnassa, kuvantunnistuksessa ja ennakoivissa teknologioissa. Analogisista järjestelmistä ollaan siirtymässä V2X-teknologioihin, jotka mahdollistavat ajoneuvojen ja ympäristön välisen viestinnän. Älykkäissä liikennejärjestelmissä painotetaan tasa-arvoa, monimuotoisuutta, saavutettavuutta ja osallisuutta. Turvallisuutta parannetaan uusilla teknologioilla, ja tiedon jakaminen korostuu ITS-työkalujen tehokkuuden optimoimiseksi.

Päästötön liikenne

Kaupunkien pyrkiessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä liikenteen päästökehitys on keskeinen kehitysalue, jossa sähköajoneuvot, vaihtoehtoiset polttoaineet ja älykkäät liikennejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa. Ilmanlaadun parantaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tehneet päästöttömästä liikenteestä tärkeän teeman, erityisesti päästöjen seuranta- ja vähennysjärjestelmien kautta, jotka hyödyttävät sekä palvelujen tilaajia että käyttäjiä.

Liikenteen automaatio

Liikenteen automaation tulevaisuus vaatii vahvaa sääntelykehystä ja kansainvälistä yhteistyötä, sillä käyttötapaukset vaihtelevat alueittain. Kehitys painottuu jaettuihin, tilattaviin palveluihin, kuten kimppakyyteihin sekä julkisen liikenteen ratkaisuihin, ja etähallintajärjestelmien merkitys kasvaa. Vaikka edistystä on tapahtunut, niin etenee automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönotto hitaammin kuin odotettiin, eikä laajaa liiketoimintamallia ole vielä syntynyt. Turvallisuus, yhteiskunnan hyväksyntä ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa integroinnissa.

Innovaatiot

Kongressissa korostettiin kestävien ratkaisujen tarvetta henkilö- ja tavaraliikenteessä. Potentiaalisina uusina innovaatioina ovat esimerkiksi miehittämättömien ilmailuratkaisujen (UAS) tarjonta rahtikuljetuksiin, tarjoten tiekartan logistiikan haasteiden ratkaisemiseksi syrjäisillä alueilla. Lisäksi 6G-viestintäteknologialla nähdään suuri potentiaali parantamaan palveluita erityisesti heikon datayhteyden alueilla, niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Tarjosiko kongressin anti siis mitään uutta? 

Kyllä ja ei, sillä monet edellä mainituista teemoista ovat olleet jo pitkään keskeisiä liikennejärjestelmien kehityksen parissa työskenteleville. Edistystä on kuitenkin kaikilla osa-alueilla tapahtunut ja erityisen rohkaisevaa oli mielestäni siirtyminen strategioista ja tiekartoista kohti toteutusta. Eri esityksissä kerrottiin jo toteutuneista investoinneista älykkääseen tienvarsilaitteistoon sekä esiteltiin myös suunnitelmia näiden laajentamiselle.  

Useasti ajoneuvojen ja infran välisessä kommunikaatiossa toteutus tuntuu kuitenkin edelleen oletusarvoisesti pohjautuvan ns. lyhyen kantaman radioteknologiatoteutukseen ja mobiiliverkkojen hyödyntäminen jää taka-alalle. 

Erityisesti pohjoismaisesta näkökulmasta mobiiliverkot tarjoavat kuitenkin kustannustehokkaan ja varsin kykenevän ratkaisun tiedon välittämiseen liikennejärjestelmän eri toimijoille. Tätä näkökulmaa toin itse esiin omassa esityksessäni ja sitä seuranneessa paneelikeskustelussa.

Yksi kiinnostava huomio on myös motivaatio ITS-teknologioiden edistämiselle ja esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa motivaationa on vahvasti liikenneturvallisuuden parantaminen. Tällöin esimerkiksi konenäön avulla tunnistetaan jalankulkijoita sekä pyöräilijöitä ja näistä lähetetään varoitus lähestyvälle ajoneuvolle. Suomalaisesta näkökulmasta laaja teknologiaan nojautuminen tällä osa-alueella voi tuntua hassulta, sillä meillä on tehty suunnitelmallista työtä ja panostettu jalankulun sekä pyöräväylien infran ja olosuhteiden parantamiseen ja näin kyetty lisäämään turvallisuutta. Tällaisilla teknologisilla parannuksilla toki on paikkansa, mutta kyllä todellinen turvallisuus luodaan jo kaupunkisuunnittelun periaatteilla.

ITS World kongressi järjestettiin tänä vuonna siis Dubaissa ja on sanomattakin selvää, että olosuhteet, rahoitusmahdollisuudet ja liikennejärjestelmän haasteet ovat hyvin erilaiset kuin meillä täällä Pohjolassa. Paikallinen liikennejärjestelmä on hyvin autokeskeinen, mikä johtaa liikenteen ruuhkautumiseen sekä pysäköinti- ja päästöongelmiin. Dubaissa tieverkosto on laaja ja moderni, mutta väestönkasvu ja suuri autotiheys ruuhkauttavat laajankin verkoston. Vaikuttaa siltä, että myöskään Dubaissa kaistojen lisääminen ei ole ratkaisu ongelmiin. 

Joukkoliikenteen näkökulmasta Dubain metroverkosto on varsin tuore, sille se on otettu käyttöön vasta vuonna 2009, ja vaikka metro itsessään on moderni ja toimiva, niin on sen kattavuus verrattain heikko ja syöttöliikenne puutteellinen. Tässä tapauksessa syöttöliikenne automaattisilla pienlinja-autoilla voisi olla hyvinkin toteutettavissa oleva ratkaisu ja tästä teemastahan meillä on osaamista niin Suomessa kuin Sitowisellä. Myös sääolosuhteet voivat olla haasteelliset, vaikkakin aivan toisesta näkökulmasta kuin meillä Suomessa on totuttu. Nimittäin äärimmäisen kuuma ilmasto tekee kävelystä ja pyöräilystä vähintäänkin haasteellista suuren osan vuodesta päivälämpötilojen yltäessä jopa 40 asteeseen.

Dubaissa on toki merkittäviä epäkohtia vähemmistöjen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumisen kannalta, joita ei pidä sivuuttaa, mutta yksi asia mistä tunnustusta on annettava, on paikallisten kyky visioida ja toteuttaa visioitaan. Tästä konkreettisena esimerkkinä on maailman korkein rakennelma, 830 metrin korkeuteen kohoava Burj Khalifa. Syy minkä takia nostan vision ja visioinnin merkityksen tässä esiin on teeman ajankohtaisuus myös Sitowisen näkökulmasta, sillä vuoden 2024 aikana on Sitowisellä työstetty liikenteen visiota. 

Omasta mielestäni vision tulee olla riittävän kunnianhimoinen ja liikenteen tulevaisuutta on hahmoteltava laajasti sekä rohkeasti. 

Visio tulisikin pyrkiä määrittelemään siten, että se on innostava ja tavoittelemisen arvoinen näkemys siitä mihin maailma (ja liikenne) on menossa. Ymmärtääksemme mihin suuntaan olemme menossa, tulee meidän tehdä oikeita tulkintoja toimintaympäristön muutoksista. 

Visiotyön yhteydessä olemme hahmotelleet rohkeitakin ajatusketjuja kyseenalaistaen jopa ihmiskuljettajien roolin liikennejärjestelmässä tulevaisuudessa. Visiotyön on tarkoitus myös yhdistää, sillä tulevaisuuden ratkaisuissa liikenteen ja digin toimialat sulautuvat yhä saumattomammin yhteen. Mielestäni myös yrityskentän on mahdollista ottaa suurempaa roolia suomalaisen liikenteen vision määrittelyssä nykytilanteessa, jossa hallinnonala vaikuttaa jokseenkin lamaantuneelta innostavan ja tavoittelemisen arvoisen vision tarjoamiseen. 

Uskon vakaasti, että kysyntää visionäärisille liikenteen ratkaisuille on ja Sitowisellä on kaikki edellytykset näitä ratkaisuja tarjota, sillä meiltä löytyy niin kyvykkäitä tekijöitä kuin rohkeaa johtamista sekä jo olemassa olevia ratkaisuja ja palveluita liikenteen keskeisimpiin haasteisiin.