"Jokaisessa logistiikkahankkeessa tähdätään resurssitehokkuuteen"

Olen työskennellyt Sitowisellä opiskeluajoistani asti. Toimenkuva on muuttunut oman osaamisen kehittymisen ja mielenkiinnon kohteiden myötä. Aluksi työskentelin teiden ja katujen omaisuudenhallintaan ja kunnossapitoon liittyvissä hankkeissa. Se antaa perspektiiviä ja ymmärrystä myös nykyiseen työhöni logistiikan suunnittelussa.

Resurssiviisaus poistaa hukkaa

Logistiikkahankkeiden mittakaava vaihtelee paljon. Pienimmillään suunnitellaan yksittäisen kohteen logistiikkaratkaisua ja suurimmillaan kehitettävänä on valtakunnallinen logistiikkajärjestelmä. Vastuullisuuden perusteema säilyy kuitenkin aina samana.

Pohjimmiltaan jokaisessa logistiikkahankkeessa tähdätään resurssiviisauteen, tehokkuuden optimointiin ja virtaviivaistamiseen. Resurssien käyttöä harkitaan aina, onpa kyse sitten ajasta, rahasta tai polttoaineista. Varastointiratkaisuissakin optimoidaan tilankäyttöä ja vältetään turhia neliöitä. Toiminnan tehostaminen ja taloudelliset säästöt kulkevat onneksi lähes aina käsi kädessä ympäristövastuullisuuden kanssa.

Mielestäni hyvä käytännön esimerkki on kuljetusten optimointi. Kuljetuksissa syy-seuraussuhde on selkeästi näkyvillä. Kaupunkeja ja kuntia kiinnostavat yhä enemmän kuljetusten aiheuttamien päästöjen vähentäminen ja sen vaikutus niiden omiin ja kansallisiin hiilineutraaliustavoitteisiin.

Kaupunkilogistiikassa huomioidaan erilaiset käyttäjät

Kaupunkilogistiikkaselvityksissä me pohdimme, miten välttämätön huolto- ja jakeluliikenne, kuten jätelogistiikka, hoidetaan kaikkien kaupunkitilaa käyttävien kannalta sujuvasti. Ongelmalliset kohdat voivat olla hyvin erilaiset jalankulkijan ja kuljetusyrityksen näkökulmasta, ja silti lopullisessa ratkaisussa pitäisi huomioida kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet. 

Uusilla kaupunki- ja asuinalueilla käyttäjäryhmien tarpeiden huomioiminen on helpompaa kuin olemassa olevassa kaupunkiympäristössä. Tilaa on aina rajallisesti, ja usein logistiikkahankkeissa tarvitaankin meidän liikenne- ja katusuunnittelijoiden käytännön ratkaisuja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa eri käyttäjien tilatarpeet huomioidaan, sitä todennäköisemmin löydämme kaikkia osapuolia palvelevan ratkaisun.

Läpinäkyvä päätöksenteko lisää keskustelua

Logistiikkahankkeissa tulee mielestäni selvästi esiin kaupunkien sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu, kuten läpinäkyvä päätöksenteko. Kaupunkilogistiikan suunnitteluun liittyy tyypillisesti monia osa-alueita, jotka eivät kuulu oikeastaan kenellekään. Siksi meidän tehtävämme on koota irralliset palaset ja eriävät näkemykset yhteen, käydä ne systemaattisesti läpi ja herättää avointa keskustelua, mikä auttaa hahmottamaan eri vaikutusketjut.

Parhaassa tilanteessa vuorovaikutus vähentää vastakkainasettelua, ja logistiikkaratkaisuissa saadaan yhdistettyä toimivalla tavalla jakeluyritysten toiminnan perusedellytykset ja kaupunkilaisten arki. 

Logistiikkasuunnittelussa tarvitaan ihan maalaisjärkeä. Silloin välttämättömät huoltoajot otetaan huomioon kaupunkialueiden ja kunnossapidon suunnittelussa, ja toisaalta viestinnässä pystytään lisäämään kaupunkilaisten ymmärrystä siitä, miten suuri merkitys huoltoajoilla on kaupungin toimivuudelle. Monessa tilanteessa pieni armollisuus muita kaupunkitilan käyttäjiä kohtaan vie jo pitkälle.