Ilmastokatastrofit ovat todellisuutta myös meidän ilmastossamme

Viimeisten vuosikymmenien aikana ilmastonmuutos on tullut yhä merkittävämmäksi puheenaiheeksi tiedeyhteisössä ja mediassa. Vuonna 2001 valmistuneessa diplomityössään Sitowisen kestävän kehityksen palvelujohtaja Suvi Monni kirjoitti jo, kuinka maapallon keskilämpötila oli noussut 0,6 astetta 1900-luvulla. Vaikka jo vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus pyrki vakauttamaan kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle, ilmastonmuutoksen rajat kuten 1,5 asteen lämpeneminen on ylittynyt.  

- Puolitoista astetta lämmenneessä maailmassa koetaan ihmisille ja luonnolle tuhoisia ilmastokatastrofeja kuten tukahduttavia helteitä, rankkasateita ja kuivuutta, Monni sanoo.  

Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaikuttaa ristiriitaisilta, sillä samaan aikaan puhutaan rankkasateiden ja kuivuuden kasvusta. 

- Nämä kaikki ilmiöt linkittyvät veden kiertokulkuun: kuinka vesi haihtuu ilmaan, muodostaa pilviä ja sataa taas maahan. Tämän monimutkaisen kiertokulun häiriintyminen johtaa siihen, että kaupungit ovat erityisen alttiita tulville ja muille ilmastonmuutoksen aiheuttamille ongelmille, Monni selventää ja jatkaa: 

- Ilmastonmuutos etenee epätasaisesti: merialueiden lämpötilat nousevat hitaammin, kun taas maa-alueiden lämpötilat kohoavat nopeammin. 

Tämä epätasaisuus johtaa erityisesti arktisten alueiden talvien ja keskileveyspiirien (kuten Euroopan ja Pohjois-Amerikan) kesien lämpenemiseen voimakkaammin. 

- Ilmastokatastrofit ovat todellisuutta myös tässä ilmastossa. Ne ilmiöt tapahtuvat, mutta ovat lievempiä kuin voimakkaammin lämmenneessä maailmassa, Monni kertoo.  

Kaupungissa voi olla helppo hetkittäin unohtaa, että ihminen on maailmassa täysin riippuvainen luonnosta. Siksi luonnon järjestelmien häiriintyminen on ihmiskunnalle ja kaikelle maanpäälliselle elämälle äärimmäinen uhka.  

On kuitenkin olemassa toivon pilkahduksia ja edistysaskeleita. Esimerkiksi Suomessa kuntien, kaupunkien ja yritysten sitoutuminen ilmastotavoitteisiin on vahvaa, ja puhtaan energian tuotanto on kasvanut nopeasti.  

- Vuonna 2023 jo 92 % Suomen sähkönkulutuksesta katettiin fossiilittomalla tuotannolla ja Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan jo yli 90 % suomalaisista asuu kunnissa, joilla on ilmastotavoite, Monni iloitsee.  

Suomi on myös vähentänyt päästöjään yli 40 % vuoden 2000 tasosta. Vaikka kehitys kohti vähähiilistä yhteiskuntaa on ollut hidasta, tällaiset edistysaskeleet antavat toivoa, että muutos on mahdollinen. 

Mistä johtuu, että ilmastonmuutoksen hillintä on tuskallisen hidasta? Kuuntele Suvin podcast-jakso!