Valtaosa suomalaisista asuu huolettomasti taloyhtiössä. Lumet luo huoltoyhtiö, raput siivoaa siivousfirma ja lämmön riittämättömyydestä voi reklamoida vaikka isännöitsijälle. Isännöitsijän valitsee osakkeenomistajista valittu hallitus. Joka sitten solmii tarvittavat huoltosopimukset, laatii tilinpäätökset ja kutsuu osakkaat vuosittain yhtiökokoukseen.
Hallituksille ja isännöitsijöille luovutettu päätösvalta on mittasuhteiltaan valtava. Se ulottuu lyhyen tähtäimen rahankäytöstä talon asukkaiden terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden vaalimiseen. Se ulottuu asukkaiden kykyyn hallita omaa talouttaan pitkällä tähtäimellä. Se ulottuu jopa taloyhtiöasukkaiden onnistumiseen henkilökohtaisten ilmastovaikutustensa vähentämisessä.
Kiinteistönpidon muuttuva maailma
Sitowise tarjoaa korjausrakentamisen asiantuntemusta seitsemältätoista toimistolta ympäri Suomen. Toimistoilla laaditaan suunnitelmia mittavista linja- ja sähkösaneerauksista yksittäisiin pihakansi-, parveke-, vesikatto- ja julkisivukorjauksiin kaikenlaisille yhtiöille.
Se mistä lähdetään liikkeelle paljastaa usein kipupisteen.
Se että asiakas toivoo suoraan kevyttä kustannusarvioita suunnittelusta, panee meidät puun ja kuoren väliin. Ilman taustaksi annettua tai ensin tehtäväksi osoitettua kuntotutkimusta tai -kartoitusta on vaikea edetä oikein.
- palvelujohtaja Mikko Pieviläinen Sitowisen Kuopion alueyksiköstä.
”Ammatti-isännöitsijät toki usein ovat tai vähintään haluavat kansaamme samaan tiedon veneeseen. Kuntoarvioidun ja tarkastetun talon kanssa päästään jouhevasti nykytilaan ja voidaan avoimesti käydä läpi toiveita ja toteutusvaihtoehtoja, yksityiskohtiakin, kuten lähtötietoja ja haluttujen rakennusosien käyttöikätavoitteita”
”Mutta tämä taso ei ole vielä ihan tavallinen”, harmittelee Pieviläinen.
Syinä pyrkimyksiin edetä ilman selvityksiä Pieviläinen näkee monta. ”Ammattimaisen suunnittelun ostaminen korjaushankkeisiin yleistyi Suomessa myöhään. Taloyhtiöiltä ei ennen vuoden 2010 uudistuksia vaadittu lainsäädännöllisesti pitämään edes yllä dokumentaatiota talon kunnosta, eikä myöskään nykyvaateita suunnitelmien laadulle ollut. Yhtiöiden taloudessa ei myöskään oltu varauduttu korjauksiin ja ylläpitoon riittävästi”.
Pieviläisen mukaan liian usein on vastassa tilanne, jossa yhtiöissä joudutaan turvaamaan ylimääräisiin vastikkeisiin jo muutamien tuhansien eurojen kuluerissä.
”Tilanne olisi toinen, jos taloyhtiöitä olisi velvoitettu ja velvoitettaisiin keräämään erillistä ns. korjausvastiketta heti perustamisvuodestaan lähtien. Tuolloin myös jokainen osakkeenomistaja maksaisi tasaveroisesti osuuttaan kiinteistön ylläpidosta vaikkei hänen omistusaikanaan korjaus- ja kunnostustöitä tehtäisikään”, selvittää Pieviläinen.
”Viime vuosien keskustelu rakennusterveydestä ja taloyhtiön hallitusten kasvaneista vastuista ovat tehneet alalle hyvää, mutta ihan kaikkialla rima ei vielä ole noussut”.
Ilmoittaako edes katto aina itsestään?
Vettä pitävä katto on taloa käyttökelpoisena pitävistä osista tärkeimpiä. Jos hyvin käy, se ilmoittaa itsestään ennen katastrofia. Moni muu kohta ei ilmoita. Tähän kilpistyy toinen kiinteistönpidon kipukohta: milloin ja missä laajuudessa lopulta täytyy korjata.
Monilla rakennusosilla on käyttöikäsuositukset. ”Näidenkin päteminen on silti kiinteistökohtaista. Siinä missä jotkut 1970-luvun sandwich elementtien kiinnityksistä ovat hyvässä kunnossa ovat jotkut pettämäisillään. Kahdesta samanikäisestä katosta puolestaan toinen voi vaatia laajaa korjaamista ja toinen vain yksittäisten pellitysten ja saumausten uusintaa”, havainnollistaa Pieviläinen.
Se kumpaa taloa sattuu asumaan, selviää vain kuntotarkastuksessa.
Myös asukkaiden toiveet poikkeavat toisistaan. Joissakin taloissa on tapana katsoa kauas ja pohtia uutta, kuten vaikka talon tilojen uudelleensuunnittelua tai energiakorjauksia, aina remonttien yhteydessä. Joissakin tehdään vain välttämättömin. Pieviläisen ainoa yleispätevä vinkki onkin, että ilmeisen korjaustarpeen lykkääminen lisää kustannuksia.
Talon ulkonäön tai toiminnallisuuden parantaminen on luku sinänsä. ”Sitowise on Suomessa 1500 asiantuntijan talo, jossa asiakkaiden käytössä on korjaussuunnittelijoiden ja -arkkitehtien ohella myös kuntotarkastajia ja -tutkijoita, pihasuunnittelijoita ja esimerkiksi pintakäsittelyn tai ääneneristyksen erikoisosaajia. Lisäksi tarjoamme tietenkin myös hankehallinnan riippumattoman avun tarjouspyyntöjen laadintaan ja urakoitsijoiden valintaan”, vinkkaa Pieviläinen.
Asiakassuhde on luottamussuhde
Mikko Pieviläinen kertoo esimerkin ennakoivaa ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa harjoittavasta taloyhtiöstä. Se alkoi hyvin sujuneesta Asunto Osakeyhtiö Kuopion Palatsin katolla käymisestä vuonna 2016. Kumppanina oli Aktiiva Oy Isännöintipalvelun Teuvo Vartiainen.
Kaukaa katsottuna komean funkkistalon vesikatto näytti oikein hyvältä, mutta olikin korjausta vailla. Aloitettiin sillä. ”Sen katon korjaussuunnittelusta yhteistyömme on laajentunut luontevasti muun muassa pihakannen ja sen alapuolella sijaitsevan teatterin tilojen tutkimuksiin, ja nyt viimeksi pihakannen korjaussuunnitteluun. ”Sitowisen kanssa on ollut hyvä toimia”, kiittelee yhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Hiltunen.
”Parhaat isännöitsijät hoitavat kiinteistöjään samoin vastuullisuuden periaattein, johon me tähtäämme toiminnassamme. Eli aina parasta kestävyyttä ja kustannustehokkuutta tavoitellen. Taloista rakenteineen ja rakennusosineen on silloin arvioita, selvityksiä ja jopa alustavia korjaussuunnitelmia olemassa. Näin hoidettujen yhtiöiden osakkailla on erinomaiset mahdollisuudet valvoa omaisuutensa hoitoa ja päättää tehtävistä korjauksista kiinteistössään, taloutensa samalla halliten”, kuvaa Mikko Pieviläinen Sitowisestä.
Katso tästä kaikki palvelumme taloyhtiöille >>
