Vesistöjen sedimentti, eli maa-aines, joka kerrostuu merien, jokien ja järvien pohjiin esimerkiksi tulvavesien mukana, voi aiheuttaa riskejä. Vesistön sedimenttien aiheuttamiin riskeihin kuuluvat muun muassa ympäristölle ja terveydelle vaarallisten kemikaalien uudelleenvapautuminen sekä ravinteiden aiheuttama sisäinen kuormitus, jolloin sedimentti ylläpitää koko vesistön huonoa tilaa. Sedimentin kertyminen tai eroosio väärissä paikoissa saattaa vaarantaa rakenteita tai tärkeitä eliöstön elinympäristöjä.

Haitta-aineriskit konkretisoituvat, kun sedimenttiä häiritään esimerkiksi ruoppauksilla. Ruoppaus on vesistörakentamisessa usein kuitenkin välttämätöntä. Sedimentin ruoppauksia ja massojen meriläjityksiä onkin viime vuosina tehty rannikkovesissämme tiheästi, joten niiden kokonaisvaikutukset ympäristön tilaan ovat jo muodostuneet huomattaviksi. Maalle läjitys taas vaatii paljon tilaa ja aiheuttaa päästöjä vesiin ja ilmaan.

Ympäristöministeriön rahoittamassa, Syken ja Sitowisen yhteistyönä toteutetussa SEDKE-hankkeessa selvitettiin kestävyysnäkökohtien huomiointia sedimenttihankkeiden toteutuksessa.

- Työssä tutustuttiin alan kansainvälisiin käytäntöihin ja laadittiin yleistason ohjeistusta kestävyyden parantamiseksi yksittäisissä hankkeissa, kertoo Sitowisen johtava asiantuntija Arto Itkonen.

SEDKE-hankkeen tavoitteena on koota tietoa sedimenttien kestävien kunnostustoimenpiteiden arvioinnista, suunnittelusta ja periaatteista sekä kehittää arviointiin tarvittavia työkaluja ja yleisiä suosituksia.

- Kestävyys tulisi huomioida hankkeiden kaikissa vaiheissa. Sedimenttihankkeissa sopivia kohtia parantaa kestävyyttä ovat suunnittelu- ja hankintavaiheet. Edellisessä voidaan tehdä erityinen kestävyyden arviointi ja siihen pohjautuva kestävyyssuunnitelma. Jälkimmäisessä kestävyys voidaan huomioida kilpailutuksessa ja hankkeen rahoituksessa, Itkonen sanoo.

Uusi ohjeistus pyrkii luomaan ja yhdenmukaistamaan sedimenttien kestävyyden arvioinnin käytäntöjä sekä määrittelemään mitkä hankkeiden kestävyyteen vaikuttavat tekijät ovat tärkeitä.

Suomen ympäristökeskuksen ja Sitowise Oy:n laatimia ohjeluonnoksia voi kommentoida vuoden loppuun asti Maaperä kuntoon -sivustolla.

Lue Arto Itkosen kirjoitus: Sedimenttihankkeiden kestävyys – pystymme parempaan

Tulossa: Ympäristöministeriön Sedimenttipäivä, torstaina 5.10.2023 klo 9.00 – 16.00

Lue Sitowisen artikkeli ruoppausmassojen kasvihuonekaasupäästöistä Geologi -lehden uusimmasta numerosta.