Oulun kaupunki on kehittänyt infrahankkeiden massatasapainoa jo vuosia.
Sitowisen asiantuntijat tukevat Oulun kiertotaloustavoitteita aina hankkeiden kaavoituksesta suunnitteluun ja toteutukseen. Näin säästetään luonnonmateriaaleja ja vähennetään maa-ainesten turhia kuljetuksia.
Oulun kaupunki käynnisti vuonna 2016 Resurssiviisas infrastruktuuri -hankkeen, jossa linjattiin, miten ylijäämämateriaaleja voitaisiin kierrättää kaupungin sisällä. Sitowisen asiantuntijat toteuttivat esiselvityksen siitä, paljonko ylijäämämaita syntyy ja mitä niille tehdään.
– Hankkeiden välillä ei ollut juurikaan yhteistä massojen käsittelyä ja suurin osa maa-aineksista päätyi läjitykseen, kertoo Sitowisen aluejohtaja Kari Kuvaja lähtötilanteesta. – Jatkotutkimuksessa pohdittiinkin uusia toimintatapoja ja käytännön toimia kiertotalouden edistämiseksi.
Sitowisen kiertotaloustiimin vetäjä Marika Kämpin mukaan kiertotalouden ratkaisut muodostavat aina verkon, jota on kehitettävä yhtä aikaa. – Eri näkökulmia on hallittava hankkeen koko elinkaarella. Esimerkiksi luvituksen oikea ajoitus on massatasapainolle välttämätöntä.
Oulun kaupungin tavoitteena on hallita maamassoja paikallisesti ja alueellisesti, mikä vähentää luonnonmateriaalien tarvetta ja turhia kuljetuksia rakennuspaikoilta läjitysalueille.
– Tällä hetkellä maa-ainesten ensisijainen kohde on hyötykäyttö, korostaa Oulun kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma. Ylijäämämaita hyödynnetään esimerkiksi meluvalleissa ja leikkipaikoilla. Samalla ylijäämämaiden sijoitusalueita voidaan muuntaa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. – Esimerkiksi Kaakkurin alueelle on tulossa hiihto- ja maastopyöräilyreittejä.
Tarkoituksena on luoda eri toimijat yhdistävä hankeluettelo, joka kertoo, mitä on meneillään Oulun kaupungilla, rakennusliikkeillä, ELY-keskuksella ja satamassa. Näin edistetään massatasapainoa koko kaupungin alueella. – Eri toimijoiden välille on jo syntynyt uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa, Kuvaja kertoo.
Kiertotalous näkyy sekä kaupungin linjauksissa että käytännöissä, ja Oulu saikin vuonna 2019 kunniamaininnan Vuoden kiertotalouskunta -kilpailussa. Urakkatarjouspyynnöissä on alettu määritellä, missä ylijäämämaat on hyödynnettävä, ja käytössä ovat uudet suunnitteluohjeet.
– Olemme käyttäneet infrarakentamisessa jo pitkään terästeollisuuden sivutuotteita, mutta nyt kannustamme myös muiden uusiomateriaalien, kuten purkubetonin, käyttöön, Siikaluoma sanoo. Kesällä Ouluun valmistuu uusi Välimaan kiertotalousalue, ja työn alla on Kiertotalouden tiekartta.
Tällä hetkellä maa-ainesten ensisijainen kohde on hyötykäyttö.
- Tapio Siikaluoma, kaupungininsinööri, Oulun kaupunki
Yksi Oulun kaupungin kehityshankkeista on Tahkokankaan entisen palvelukeskusalueen kaavoitus asuinalueeksi. – Tahkokangas on Suomen ensimmäisiä paikkoja, joissa kiertotalouden ratkaisuja mietitään jo kaavamääräyksissä, kertoo Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klami.
Kaavamerkinnöillä osoitetaan, miten rakennusten purkumateriaalit on mahdollista hyödyntää esimerkiksi alueen katujen pohjarakenteissa. Kaavassa jätetään tilaa myös maamassojen käsittelylle, jolloin työmaa-aikaiset läjitysalueet voivat tulla uuteen käyttöön esimerkiksi virkistysalueena.
– Tiedotamme kaavalla alueen tuleville asukkaille, miten materiaaleja kierrätetään rakentamisen aikana. Se voi aiheuttaa väliaikaista melua, mutta myös nostaa alueen imagoa, Klami sanoo.
Kaavoituksella ohjataan muihin kestäviin ratkaisuihin, kuten kaupunkiviljelyyn, hulevesien käsittelyyn kaduilla ja vähähiiliseen asumiseen. – Hienosäädämme kaavamääräyksiä tonttien luovutusehdoissa muun muassa uudella viherkertoimella, Klami kertoo.
Seuraavaksi Oulussa käynnistyy Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ”Tahkokankaalta kiertoon” -hanke. Alueella tehdään koepurkuja ja samalla luodaan käsikirja, joka ohjeistaa rakennusten purkuun kiertotalouden hengessä. Kiertotalous halutaankin osaksi koko kaupungin asemakaavojen laadintaa. – Tehtävää on paljon, mutta olemme oikealla tiellä, Siikaluoma toteaa.
Oulun kaupunki on sitoutunut kiertotalouden edistämiseen ja vahvistanut kiertotalousalan yritysten toimintamahdollisuuksia myös kaavoituksen avulla. Oulu on osallistunut aktiivisesti erilaisiin tutkimushankkeisiin, joiden avulla on etsitty ratkaisuja maamassojen tehokkaampaan hyödyntämiseen, yhdyskuntajätteiden uudelleenkäytön lisäämiseen ja kierrätysasteen nostamiseen.
- Vuoden kiertotalouskunta -kilpailun kunniamaininta 2019
