Rakennetun ympäristön ilmastokriisi

Sitowisen kestävän maankäytön älykkäiden palveluiden palvelujohtaja Eero Puurunen nostaa esiin rakennetun ympäristön ilmastokriisistä vastuumme sen hillitsemisessä. 

- Rakennettu ympäristö ja sen kehittäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa, Puurunen sanoo. Yli puolet Suomen ilmastopäästöistä linkittyy rakennetun ympäristön kehittämiseen, huomioiden rakentamisen, energiankulutuksen, liikenteen ja metsien raivaamisen vaikutukset.

Tietoisuus ilmastonmuutoksen konkreettisista vaikutuksista on olennaista, jotta voimme toimia tehokkaammin. Puurunen huomauttaa, että jo nyt on nähtävissä meriveden pinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden voimistumista. 

- Asuin 2000-luvun alkupuolella kymmenisen vuotta Yhdysvalloissa ja sain siellä usein kuulla ilmastonmuutoksen kieltäviä näkemyksiä. Samalla kuitenkin Pohjois-Amerikan metsäpalot, äärihelteet ja rankkasateet voimistuvat vuosi vuodelta.

Ilmastonmuutos ei ole ainoastaan tulevaisuuden uhka, vaan se on jo käynnissä oleva kriisi, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.

Henkilökohtaisten toimien lisäksi tarvitaan laajempia yhteiskunnallisia toimia

Voi tuntua siltä, että rakentamiseen liittyvät päätökset tehdään kaukana, kuntien päätöksentekoelimissä ja että omaa ääntään on vaikea saada kuuluviin näissä prosesseissa. Voi myös tuntua siltä, että isossa kuvassa omat arkipäivän valinnat ovat vain pisara meressä.

Arkisilla valinnoillamme on kuitenkin valtava vaikutus omaan hiilijalanjälkeemme ja oman hiilijalanjäljen tarkastelu on yksi keino, jolla yksilöt voivat vaikuttaa muutokseen. Puurunen kertoo, että henkilökohtainen hiilibudjetti on erinomainen tapa konkretisoida ilmastonmuutoksen ongelmia. 

- Ilmastonmuutos on hyvin abstrakti asia. Siksi tarvitaan helposti ymmärrettävä mittatikku, kuten henkilökohtainen hiilibudjetti. Oma vuotuinen hiilijalanjälkeni on noin 12 tonnia, mikä ylittää kestävän tason lähes viisinkertaisesti. 

Maailman talousfoorumi on arvioinut, että vuonna 2030 hiilibudjettimme tulisi olla kaksi ja puoli tonnia asukasta kohden.

Näiden henkilökohtaisten toimien lisäksi Puurunen korostaa, että tarvitaan myös laajempia yhteiskunnallisia toimia. 

- Ilmastokysymysten nostaminen asialistan kärkeen, kun puhutaan rakennettujen alueiden kehittämisestä, on välttämätöntä. 

Vaikka yksilön vastuu on merkittävä, yhteiskunnan eri toimijoiden panos on ratkaiseva ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa.

Miten arkiympäristömme – naapurustot, joissa nukumme, teemme töitä, käymme kaupassa, leikimme lastemme kanssa ja urheilemme – kytkeytyvät ilmastopäästöihin? Kuuntele Eeron podcast-jakso!