Olen ollut mukana Sitowisen digitaalisten palvelujen kehityksessä 80-luvulta asti. Infrasuunnittelun tehostaminen tietokoneilla on ollut uraauurtavaa työtä.
Marraskuussa 2022 minulla tuli täyteen 40 vuotta Sitowisellä. Kun aloitin 1980-luvulla Suomalaisen Insinööritoimiston (Sito) tiesuunnittelijana, työntekijöitä oli alle 50 ja osastojakin vain kolme: geo, silta ja tie. Nyt pelkästään Digi-toimialalla on neljä kertaa enemmän porukkaa.
Urani alussa minua kiehtoi Sitowisellä erityisesti se, että yhtiö oli kehittämässä tie- ja infrasuunnitteluun omaa suunnitteluohjelmistoa. Suunnittelua tehtiin tuolloin pääasiassa kynällä ja paperilla. Tietokoneiden käyttö yleistyi 80-luvun alussa vauhdilla, ja toimintaympäristö oli Sitowisellä jo tuolloin sopiva pioneerityöhön.
Nyt mallipohjainen suunnittelu on ollut yleinen toimintatapa jo toistakymmentä vuotta, ja myös pilvipalvelut ovat vallanneet alaa. Jatkossa tekoälyn hyödyntämiseen siirrytään varmasti myös infrasuunnittelussa.
Tietotekniikkaa ei juuri pystynyt opiskelemaan 1980-luvun alussa, mutta kävin rakennusinsinööriopintojeni jälkeen vajaan vuoden mittaisen ohjelmointikurssin. Arvelin silloin, että siitä voisi olla jatkossa hyötyä, ja jälkeenpäin katsellen varsin oikeaan arvaukseni osui. Suurin osa työurastani on kulunut ohjelmistokehityksen merkeissä koodauksesta projektinjohtoon.
Siton ensimmäiset tiesuunnitteluohjelmat tekivät puhtaasti laskentaa eli ratkaisivat tien vaaka- ja pystygeometriaa. Graafista käyttöliittymää ei vielä ollut, koska tarjolla olleissa tietokonepäätteissä pystyi käyttämään vain tekstiä. Grafiikkaominaisuuksien kehittyessä suunnittelumaailman valloitti uusi ihmesana CAD. Sito oli ajan hermolla, ja ensimmäinen oma suunnitteluohjelmistomme oli nimeltään TieCad. Myöhemmin ohjelmisto tunnettiin nimillä RoadCad ja CityCad.
Vuorovaikutteinen suunnittelu ja graafinen käyttöliittymä olivat pitkään uusia asioita. Hankimme ensimmäisen graafisen päätteen kuitenkin jo vuonna 1984. Samalla meidän piti opetella vuorovaikutteisen grafiikan ohjelmointia. Mietimme yhdessä tiesuunnittelijoiden kanssa, miten vaikkapa pystygeometriaa uusilla vehkeillä kannattaisi suunnitella. Tiivis yhteistyö Digi- ja Infra-liiketoiminnan välillä onkin jo vanhaa perua.
Tuohon aikaan suunnitteluohjelmat hallitsivat vain yksiajorataisen tien poikkileikkaukset, ja meidän piti kehittää sovellus, joka hallitsisi myös moniajorataiset poikkileikkaukset.
Tien pystygeometrian suunnittelu graafisella päätteellä oli ensimmäinen uuden tekniikan sovellus. Se oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Gasum valitsi Siton suunnittelemaan maakaasun runkoputken jatkon Kouvolasta pääkaupunkiseudulle. Toisen kehitysloikan suunnitteluohjelmamme otti Hämeenlinnan väylän suunnittelussa, kun Valtatie 3 muutettiin moottoritieksi. Tuohon aikaan suunnitteluohjelmat hallitsivat vain yksiajorataisen tien poikkileikkaukset, ja meidän piti kehittää sovellus, joka hallitsisi myös moniajorataiset poikkileikkaukset.
1990-luku oli ohjelmistojen, työasemien ja tietokonegrafiikan nopeinta kehitysvaihetta. Ohjelmistoissa alkoivat olla kasassa kaikki ne ominaisuudet, joita hyödynnetään suunnittelussa tänäkin päivänä: matematiikkahan ei vanhene. Käyttöympäristöt ovat kuitenkin muuttuneet valtavasti. Aluksi laskentaa tehtiin keskustietokoneilla, ja 90-luvulla käyttöjärjestelmäksi vakiintui Unix. 2000-luvulla siirryttiin Windowsiin, vaikka suurten ohjelmistojen pyöritys pienissä PC-koneissa ei ollutkaan aivan yksinkertaista.
Nyt mallipohjainen suunnittelu on ollut yleinen toimintatapa jo toistakymmentä vuotta, ja myös pilvipalvelut ovat vallanneet alaa. Jatkossa tekoälyn hyödyntämiseen siirrytään varmasti myös infrasuunnittelussa.
Jatkuva kehitys on saanut minut viihtymään Sitowisellä vuosikymmeniä. Emme ole pelkästään suunnittelutoimisto tai ohjelmistotalo, vaan jotakin siltä väliltä. Se on vahvuutemme.
Tällä hetkellä työskentelen infrasuunnittelun, digitaalisten palvelujen ja tietohallinnon rajapinnassa. Suuri osa ajastani menee sisäisessä kehitysprojektissa nimeltä Infran digiprojekti. Hankkeen tarkoituksena on Infra-liiketoiminnan ohjelmistopaletin hallinta, tiedonhallinnan ja tietomallinnuksen yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen sekä osallistuminen alan kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen. Toki osallistun säännöllisesti myös suunnitteluprojekteihin ja niissä erityisesti tietomallinnuksen laadunvalvontaan.
Jatkuva kehitys on saanut minut viihtymään Sitowisellä vuosikymmenestä toiseen. Emme ole pelkästään suunnittelutoimisto tai ohjelmistotalo, vaan jotakin siltä väliltä. Se on vahvuutemme. Meitä "digiläisiä" on jo yli 200, ja palvelutarjonta on laajentunut valtavasti.
Myös työ eri tekniikkalajien rajapinnassa on edelleen yhtä kiinnostavaa kuin urani alussa. Vierellä on aina ollut käytännön suunnittelijoita, joilta olen saanut ohjelmistokehitykseen välitöntä palautetta. Lisämaustetta työhön ovat tuoneet lukuisat mielenkiintoiset suunnitteluprojektit sekä osallistuminen Inframodelin kaltaisiin kansallisiin kehityshankkeisiin. Oppilaitosyhteistyön myötä on päässyt tutustumaan tulevaisuuden tekijöihin, ja pitkän linjan koodarina on ollut viime vuosina mielenkiintoista päästä tutustumaan myös muiden ohjelmistotoimittajien tarjontaan.
