Jyrki on suunnitellut uransa aikana lukuisia liikenneväyliä ympäri Suomea. Erityisen mukavaa hänestä on kulkea kotikaupungissaan Espoossa itse suunnitelluilla kaduilla, esimerkiksi Tapiolan Urheilupuiston metroaseman ympäristössä ja Tapiolanympyrässä, jossa liikenneympyrän keskellä on jalkapallokentän kokoinen viheralue. – Pyöräilen mielelläni myös Suvisaaristossa, jonne suunnittelin pyörätien 10 vuotta sitten.
Jyrki korostaa, että katujen merkitys on kaupungeille paljon liikkumista suurempi. – Ilman katuja meillä ei olisi niiden alle rakennettua hyvinvointi-infraa, kuten vesihuoltoa, kaukolämpöä ja sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiä. Katusuunnittelija onkin oikeastaan kaupunkisuunnittelija!
Jyrki kokee olevansa vastuussa työnsä jäljestä ennen kaikkea liikenneväylien loppukäyttäjille. Vilkkaalla väylällä jopa 100 000 ihmistä arvioi päivittäin, onko ratkaisu onnistunut vai ei, ja siksi vastuulliseen suunnitteluun kuuluu aina toimiva vuorovaikutus alueen ihmisten kanssa.
Vilkkaalla väylällä jopa 100 000 ihmistä arvioi päivittäin, onko ratkaisu onnistunut vai ei, ja siksi vastuulliseen suunnitteluun kuuluu aina toimiva vuorovaikutus alueen ihmisten kanssa.
Jyrki Soukiala, Sitowise
Esteettömyys ja eri kulkumuotojen huomiointi on kehittynyt vuosien mittaan. – Ennen katujen geometriasuunnittelun pääpaino oli autoliikenteessä. Tänä päivänä varmistamme myös pyöräteiden riittävän loivat säteet. Liikenneväylien suunnittelussa pitää huomioida kaikkien turvallisuus.
Vastuullisuusoppeja Ruotsista
1990-luvulla Jyrki oli Sitowiseä edeltäneessä yhtiössä suunnittelemassa Tukholmaan moottoriteitä, mikä toimi hänelle herätyksenä ympäristö- ja liikenneturvallisuusasioissa. – Naapurimaassa rakennettiin jo 90-luvulla hulevesien selkeytysaltaita, joissa moottoriteille kerääntyviä sadevesiä puhdistettiin 36 tunnin ajan. Suomessa asiaan on herätty vasta viime vuosikymmenellä.
Ruotsin-kokemusten ansiosta Tiehallinto (nyk. Väylävirasto) tilasi Jyrkiltä useita suunnitteluohjeita, joista yksi käsitteli turvallisia tiekaiteita. – Ruotsissa oli jo 25 vuotta sitten käytössä kaiteita, jotka joustivat törmäystilanteessa jopa kaksi metriä. Meillä kaiteet joustivat vain puoli metriä.
Ruotsissa oli jo 25 vuotta sitten käytössä kaiteita, jotka joustivat törmäystilanteessa jopa kaksi metriä. Meillä kaiteet joustivat vain puoli metriä.
Jyrki Soukiala, Sitowise
Jyrki pitääkin suistumisonnettomuuksien ehkäisemistä koskevan ohjeen laatimista yhtenä uransa tärkeimmistä saavutuksista. – Kuolemaan johtavia onnettomuuksia estetään tien esteistä vapaalla reuna-alueella tai joustavilla kaiteilla, jotka toimivat kuin molemmista päistä kiinni oleva köysi, Jyrki kertoo. Kun kaide joustaa auton mukana ja pitää sen ajoradan reunassa, törmäykset lievenevät. – Joustava kaide ei myöskään tunkeudu auton sisään, mikä vähentää matkustajien vammoja.
Ilmastovastuu näkyy katusuunnittelussa yhä laajemmin
Moni muukin asia on ehtinyt muuttua katusuunnittelussa. Vuosi 2005 havahdutti helsinkiläiset ilmastonmuutoksen tuntuviin seurauksiin: tulviin. – Tammikuinen myrsky nosti Laajasalon Sarvaston alueella meriveden kaduille ja talojen pihoille, joten suunnittelimme meren rannalle tulvapadot ja padon taakse satavalle vedelle pumppauksen takaisin mereen.
Moni muukin asia on ehtinyt muuttua katusuunnittelussa. Vuosi 2005 havahdutti helsinkiläiset ilmastonmuutoksen tuntuviin seurauksiin: tulviin.
Soraharjujen suojeluun Suomessa havahduttiin jo 1980-luvulla. – Isojen valtateiden rakenteissa alettiin käyttää soran sijaan kalliomursketta, mikä selittää, miksi moottoriteitä rakennetaan usein kallioiden läpi, Jyrki kertoo. Louhinta on järkevää tehdä siellä, missä kalliomurske voidaan käyttää paikan päällä hyödyksi. – Kun massoja ei kuljeteta pitkiä matkoja, vähennetään kustannuksia ja päästöjä.
Viime vuosina katurakenteissa on alettu käyttää myös uusiomateriaaleja.
Viime vuosina katurakenteissa on alettu käyttää myös uusiomateriaaleja. – Kierrätysmateriaaleja saadaan esimerkiksi betonia murskaamalla, Jyrki sanoo. Vihreää asfalttia pystytään puolestaan tekemään matalammassa lämpötilassa, mikä säästää energiaa. – Kun kaupunkilaiset vielä alkaisivat käyttää kitkoja nastarenkaiden sijaan, voisimme vähentää teiden korjaamista ja bitumipölyä.
