Rakentaminen ja rakennusten käyttö tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Osuus on kasvussa: kaupungistumiseen tarvitaan alati uusia asuntoja ja työpaikkoja, energia- ja liikenneverkkoja. Valtaosa päästöistä syntyy rakennusten käytöstä. Jotta Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa, tarvitaan voimakkaita toimia käytössä olevien kiinteistöjen käytön päästöjen vähentämiseksi. 

- Näihin talkoisiin tarvitaan myös kaikki taloyhtiöt ympäri maan, kuvaa Sitowisen korjausrakentamispalvelujen toimialajohtaja Jimmy Sobott.

Pelkän ilmanvaihdon osuus rakennuksen energiankulutuksesta voi olla puolet. Uudelleensuunnittelu ja suunnitelmien mukainen käyttö voi pudottaa kulutuksesta kolmanneksen. Energiaratkaisun voi suunnitella ja toteuttaa myös paikalliseksi aurinko-, maalämpö- ja pumppuratkaisuihin nojaavaksi, jopa sellaiseksi, että talosta tulee osa energiantuotantoa, ei tuotannon tarvitsija.

- Yhä useamman rakennuksen muuntuminen omavaraiseksi energian suhteen olisi iso askel. Bonuksena se säästää rahaa pitkällä tähtäimellä, kuvaa Sobott.

Energiaremontteja, kuten muitakin taloyhtiöiden korjaushankkeita on nyt kuitenkin oltu siirtämässä myös pandemiaan vedoten. Uusiin järjestelmiin siirtyminen korjaamalla ei olekaan helppoa. Lykkääminen asioita harvoin kuitenkaan helpottaa.    

- Taloyhtiöille on myös avustuksia tarjolla. Joten liikkeelle vain, patistaa Sobott.

Avustuksia myöntää asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA. Niiden saaminen edellyttää, että työ on ammattilaisen suunnittelemaa ja parannukset ovat mitattavia.  

Palveluntarjoajia kartoittaessa kannattaa kysellä kokemuksen, pätevyyksien ja toimintavarmuuden perään. Me Sitowisessä tarjoamme yhdeltä luukulta myös kaikki erikoissuunnittelupalvelut pintakäsittelyistä akustiikkaa.

Jimmy Sobott, Sitowise

Kesä on oiva aika tarkistaa ratkaisujen ja rakenteiden kunto

- Muuallakaan talossa ei kannata odottaa, että vauriot näkyvät ja korjaaminen kallistuu, vaan pitää edelleen ennakointia kunnossapidon ykkösohjenuorana.

- Kesä on oivaa aika tutkia niin julkisivujen, parvekkeiden, ikkunoiden ja vesikaton kunto, jotta mahdollisista korjauksista päästään jouhevasti päätöksentekoon, kun yhtiökokousten pitäminen jälleen on helpompaa. Urakoitsijan valinnassakin harkinta eli ajankäyttö tuottaa usein laadukkaimman lopputuloksen, selvittää Sobott.