Kari Sarkkisella on parin vuosikymmenen kokemus uimahallien ja kylpylöiden LVIA-suunnittelusta. Hän toimii LVIA:n osastopäällikkönä Oulussa, josta hänen johdollaan on tehty suunnitelmat 32 uimahalliin ja kylpylään. Kohteista noin puolet on ollut uudisrakennuksia ja puolet saneerauskohteita. Vastaavaa kokemusta saa Suomesta hakea.
Parasta aikaa uimahallikohteita on menossa Espoossa, Hyvinkäällä, Varkaudessa, Ähtärissä, Iisalmessa ja sen lisäksi Kittilän Levi Hotel Span kylpylä. Saman verran kohteita on valmistunut parin viime vuoden aikana.
”Materiaalituntemus on oleellisin asia kohteiden suunnittelussa. Haponkestävä teräskään ei kestä näissä olosuhteissa”, Sarkkinen sanoo.
Erityistä huomiota pitää kiinnittää ilmastointilaitteisiin ja -kanaviin, jotka kaikki on pinnoitettava epoksilla.
Oleellisinta on, että kaikkien laitteiden on kestettävä vuodesta toiseen kosteutta, lämpöä ja kemikaaleja. Toinen asia on se, että ilmanvaihdolla hallitaan ilman laatua aivan eri tavalla kuin esimerkiksi asuinrakennuksissa.
-LVIA-suunnittelija Miikka Holappa.
Erityinen Leppävaara
Vaikka kohteita on kertynyt vuosien varrella runsaasti, on vuosina 2013-2017 toteutettu Espoon Leppävaaran uintikeskuksen uudistaminen jäänyt Sarkkiselle erityisenä mieleen. Hanke käsitti suuren teräsbetonisen hallirakennuksen uudistuksen, rakennuksen merkittävän laajennuksen ja laajan maauimalan saneerauksen.
Suunnitteluprosessissa on vaadittu paitsi teknistä ammattitaitoa myös kykyä huomioida arvokkaan rakennuksen erityispiirteet. Espoon kaupunginmuseo oli vahvasti mukana vuonna 1969 rakennettu hallin saneerauksen suunnittelussa.
Isossa uimahallissa on useita allashuoneita, joista jokaisen ilmanvaihdosta huolehditaan erikseen. Ilmanvaihtolaitteistolla säädetään lämpötilaa, tilassa olevan altaan veden haihtumisen aiheuttamaa kosteutta sekä ilmanpainetta optimaaliseksi niin, ettei kosteutta pääse kertymään rakenteisiin ja että allashuoneissa on miellyttävä olla.
”Neljässä allasosastossa veden lämpötila vaihtelee 27 asteesta 32 asteeseen ja ilman lämpötila on kussakin pari astetta veden lämpötilaa korkeampi. Ilman korkeammalla lämpötilalla hillitään veden haihtumista”, Sarkkinen kertoo.
Tarkkana kosteuden kanssa
Kosteudenhallinta on näissä rakennuksissa keskeinen asia. Jos ilmankosteus nousee ja ilma pääsee jäähtymään, kosteus tiivistyy ilmanvaihtokanaviin ja -laitteisiin sekä rakenteisiin.
”Mitoitus on tärkeä. Laitteisto voi olla vaikka hieman ylimitoitettu, mutta sitä pitää osata ajaa oikealla teholla niin, että olosuhteet saadaan pysymään halutunlaisina”, Holappa sanoo.
Suunnittelu vaatii tarkkaa laskentaa, jonka perustana ovat muun muassa tilan koko, veden määrä, halutut lämpötila- ja kosteusolosuhteet sekä käytössä olevan laitteiston kapasiteetti.
”Ulkoa saadaan varsinkin talviaikaan paljon kuivaa ilmaa, joka liitetään sisältä tulevaan kosteaan ja lämpimään ilmaan. Näin saadaan sopiva ilma puhallettavaksi hallin sisälle. Tähän voidaan käyttää myös tarvittaessa lämpöpumppuja”, Holappa sanoo.
Tekninen valinta eli miten ja millä laitteilla olosuhteita hallitaan, päätetään yhteistyössä rakennuttajan ja työmaavalvojan kanssa. Päätösten perustana käytetään kannattavuuslaskelmia sekä arvioidaan tarjolla olevien vaihtoehtojen energiatehokkuutta.
”Laitteistolle tehdään elinkaarilaskelmia ja -malleja. Niiden laatiminen ei ole ihan helppo tehtävä, koska aika paljon pitää tehdä oletuksia. Monet asiat tietää kokemuksesta, mutta niiden saaminen paperille ei ole yksinkertaista”, Holappa sanoo.
Leppävaarassa jokaisen allashuoneen lämpötilaa ja kosteutta mitataan useasta paikasta mittausantureilla. Allastiloihin puhallettava ilma koostuu ulkoilmasta ja poistoilmasta sopivassa suhteessa. Tätä suhdetta säädetään automaattisesti eli mittauksista saatujen tietojen perusteella. Korvausilma lämmittää allashuonetta ja pitää ilmankosteuden halutuissa rajoissa.
Niukasti tilaa
Yksi Leppävaaran hankkeen suurimmista haasteista on ollut se, miten vanhaan arvokiinteistöön sijoitetaan moderni ilmanvaihtotekniikka. Huomattavasti vanhoja suuremmat ilmastointilaitteet ja -kanavat eivät saa olla häiritsevästi esillä.
Modernien, aiempia laitteita enemmän tilaa vievien LVIA-laitteiden tilavaraukset pitääkin aina huomioida jo hankkeen alkuvaiheessa.
Saneerauskohteiden tilanahtautta helpottaa usein se, että niihin tehdään myös laajennusosia. Niihin voidaan sijoittaa uusia teknisiä tiloja kuten IV-konehuone.
Kaikkea ei saadaan uusiin tiloihin.
”Kellarikerrokset ovat monissa vanhoissa uimahalleissa ahtaita. Niissä kulkee allasputkistoja ja muuta tekniikkaa, joiden tilalle pitäisi uudet ja enemmän tilaa vievät ratkaisut”, Holappa sanoo.
Moderneja työmenetelmiä
Teknisen- ja materiaaliosaamisen rinnalla tarvitaan kykyä kommunikoida eri osapuolien kanssa. Työn tilaaja, arkkitehti, eri osa-alueiden suunnittelijat sekä urakoitsijat pitää saada toimimaan yhteisen päämäärän hyväksi. Vaikka ennakkosuunnittelu on tehty huolella, jokaisella pitää olla kykyä joustaa ja mukautua muutoksiin, kun työn toteutuksen aikaiset olosuhteet niin vaativat.
Suunnittelun alkuvaiheissa LVIA-suunnittelija tuo pöytään osaamisensa sisäilman hallinnasta ja voi ehdottaa muun muassa ilmanvaihtoa parantavia väliseiniä.
”Yhteistyötä arkkitehdin kanssa pitää tehdä mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi teknisten tilojen sijoittelun ja vedenkäsittelyn tulee olla jo alkumetreillä oikeilla paikoilla”, Holappa sanoo.
Yhteistyötä helpottaa, kun kaikilla osapulilla on käytössä yhteiset modernit työvälineet kuten 3D-mallinnus. Sen avulla voidaan katsoa, miten eri osapuolten suunnittelu saadaan parhaalla mahdollisella tavalla sovitettua yhteen. 3D-malli on hyvä myös kiinteistön ylläpidolle sekä tulevia saneerauksia ja muutostöitä ajatellen.
Energiatehokkuutta vaaditaan
Leppävaaran uimahalli on ollut tyypillinen uimahallin modernisointihanke, jossa on kiinnitetty erityishuomiota energiatehokkuuteen.
Ilmanvaihdon kanssa on löydettävä tasapaino optimaalisen energiankulutuksen kannalta: ilmanvaihdon on oltava riittävän voimakas poistamaan kosteuden muttei niin, että se kuivaa ja jäähdyttää ilmaa liikaa.
Sitowisen suunnittelijoiden työkalupakista löytyy perinteisen energiaosaamisen lisäksi kattava valikoima osaamista moderneista energiatehokkuusratkaisuista kuten maalämmöstä ja aurinkoenergiakeräimistä. Niiden merkitys korostuu hankkeissa, koska yhä useampi kunta on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin rakennushankkeissaan.
Hyvä suunnittelu palvelee tilojen käyttäjiä niin, että he voivat nauttia uimahallien ja kylpylöiden hyvästä ilmasta. Tämän takaa se, että rakennusten ylläpidosta ja käytöstä vastaavat henkilöt saavat mahdollisimman helppokäyttöiset työkalut ylläpitää olosuhteita miellyttävinä käyttäjille.
Rakennuttajalle korkeatasoinen uimahallin tai kylpylän LVIA-suunnittelu merkitsee huolettomuutta, koska valitut materiaalit ovat suunnittelun alkumetreiltä lähtien rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivat ja ne istuvat suunnittelun kokonaisuuteen. Uimahallin tai kylpylän huolellinen LVIA-suunnittelu takaa rakennukselle pitkän ja ylläpidoltaan vaivattoman elinkaaren.
