Moni asia vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudessa liikumme. Ilmastonmuutos aiheuttaa painetta vähentää liikenteen päästöjä, samalla ihmisten liikkumistarpeet ovat muuttuneet ja painottuvat nykyään entistä enemmän vapaa-aikaan. Yksityisautoilu on monelle yhä se houkuttelevin liikkumismuoto, mutta toisaalta teknologia on jo nyt mahdollistanut uusia, joustavampia tapoja liikkua.
Vaikka liikkumistapa on ihmisille henkilökohtainen valinta, on kaupunkisuunnittelulla mahdollisuus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen muun muassa poistamalla liikenteestä pullonkauloja, eli helpottamalla liikkumista mahdollisimman kestävällä tavalla. Lisäksi toimialan verkottuminen tarjoaa monia mahdollisuuksia kohti kestävämpää liikennettä.
Muutos ei tapahdu, jos asukkaan arki vaikeutuu
Teknologia voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mutta se ei välttämättä tapahdu heti. Posti Groupin Head of Communications Timo Nurmi muistutti Sitowisen The Smart City Talks –tapahtumassa 2. syyskuuta, ettei sanomalehteäkään keksitty heti kirjapainotaidon keksimisen jälkeen. Teknologian on tultava ihmisille tutuksi ennen kuin sen varaan kehitetään uusia ratkaisuja.
- Maailmaa ja käyttäytymistä muuttavia innovaatioita syntyy niin, että ratkaistaan haasteita käyttäjä keskiössä. Kun on keksitty ratkaisu, joka tekee käyttäjän elämästä ja maailmasta paremman, valitaan käyttöön se teknologia, joka ratkaisuun tarvitaan, Nurmi kuvailee.
Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.
Fintrafficin vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho on Nurmen kanssa samoilla linjoilla. Aidosti kestävät liikenneratkaisut vaativat aina myös kansalaisten hyväksynnän. Jos uusi ratkaisu ei hyödytä käyttäjää tai tee hänen elämästään helpompaa, on sitä vaikea vakiinnuttaa käyttöön.
Miltä kestävä liikkuminen sitten voisi tulevaisuudessa näyttää? Jo nyt löytyy useita hyviä esimerkkejä uusista kestävistä tavoista liikkua. Esimerkiksi jo monesta kaupungista löytyvät kaupunkipyörät ovat päässeet laajasti käyttöön ja osoittautuneet helpoksi ja joustavaksi tavaksi liikkua lyhyitä matkoja kaupungeissa. Samaa tarkoitusta palvelevat myös sähköpotkulaudat.
- Yhteiskäyttöisyys on ehdottomasti yksi tuleva trendi ja myös autoilu voi tulevaisuudessa mennä yhä enemmän siihen suuntaan. Tällä hetkellä yksityisautot ovat usein käyttämättä suurimman osan ajasta, eli niin sanottu hävikki on suuri, kuvailee toimialajohtaja Elina Väistö Sitowiseltä.
Saariaho on samoilla linjoilla Väistön kanssa ja nostaa esiin myös digitalisaation ja alan verkottumisen tarpeen. Vielä tällä hetkellä sähköpotkulaudan, bussin ja junamatkan yhdistäminen vaatii useiden eri sovellusten lataamista puhelimeen, sen sijaan että käyttäjä voisi ostaa koko matkan yhden palvelun kautta.
- Liikenteessä eri toimijat eivät ole vielä kunnolla verkottuneet. Nyt tarvittaisiin yhteistekemistä ja avointa datan jakamista eri tekijöiden kesken, että toimialan kehitys pääsisi kunnolla vauhtiin, Saariaho toteaa.
Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.
Data tueksi liikenteen kestävyysloikkaan
Uusien kestävien liikenneratkaisujen innovoiminen vaatii dataa. Mitä avoimemmin organisaatioilla on dataa käytettävissään, sitä nopeampaa kehitystä ne voivat tehdä. Saariahon mukaan liikenteen ratkaisujen suhteen kehitystyö on tähän saakka tapahtunut pääosin siiloissa, jolloin muutokset pääsevät ihmisten arkeen hitaasti. Mitä enemmän ja avoimemmin toimijat jakaisivat dataa toisilleen, sitä nopeammin ala myös kehittyisi.
- Tähän saakka datan käyttö ja jakaminen toimijoiden kesken on ollut hidasta, mutta olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Hiilijalanjälki on asia, johon ollaan nyt yhdessä tartuttu ja se halutaan ratkaista. Siihen tarvitaan dataa, toteaa Tieke ry:n toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts.
Liikkuminen koskee kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Siksi on tärkeää, että uusien ratkaisujen kehittämisessä huomioidaan tasavertaisesti kaikki osapuolet. Sitran Mikko Dufva muistuttaakin, että kerätyn datan kanssa on hyvä miettiä sen edustavuutta. Jos dataa on saatavilla ainoastaan yhdestä ihmisryhmästä, ei sen perusteella pystytä tekemään kaikkia edustavia ratkaisuja.
- Data ei kerro tulevaisuutta, vaan menneen. Jotta sen pohjalta voidaan tehdä olettamuksia ja päätöksiä, on oltava selvillä siitä, mihin suuntaan maailma kokonaisuudessaan on menossa, Dufva muistuttaa.
